Soinisten sukuseuran kesäretki Valamoon ja Varistaipaleen kanavaristeily
Lauantaina 30.6.2018
Sergei-laiva irtautui torven törähdyksellä kesäkuun viimeisenä päivänä Valamon laiturista. En tiedä, kuuluiko laivan moottorin ääni enemmän kuin iloisen puheen sorina, olihan kyseessä sukulaisten tapaaminen. Sääkin suosi retkelle osallistujia tyypillisellä Suomen kesäisellä säällä. ”Eipä sää tartu sääreen” retkimielellä lähteneitä. Valamon kuuma kahvi ja tee kirvoittivat kieltä ja virkistivät jo pitkänkin automatkan ajaneita.
Laivalla selkeäkielinen opas antoi meille parasta historian tietoaan. Täyssinän rauhan rajakivi siinti horisontissa. Taivallahden suluista päästyämme alkoi Varistaipaleen hyvin hoidettu kanava-alue. Laiva pysähtyi kanavan yläpäähän. Pohjoismaiden suurin kanava on nelisulkuinen ja yli sata vuotta vanha. Saatoin nähdä sieluni silmin, kun naiset vetivät aikoinaan köysillä puuniput alaspäin suluista. Näin naisetkin olivat ansiotyössä.
Kanavamuseossa retkeilijöille heräsi lapsuus mieleen esineitä ja kuvia katsellessa. Kuinka ne puutavaran kuljetukset ovatkaan olleet ihmisvoimia kysyvää työtä. Muistan itsekin, kun lotja saapui rantaan hakemaan useamman kylän puita yhteislaanista. Miehet laittoivat puut kuntoon vetämistä varten. Laivaemäntä tuli ostamaan kantajakaverin kanssa lähitalosta muonatarvikkeita; perunoita, leipää, voita, jauhoja, kananmunia ja kaikkea tarpeellista, mitä taloista löytyi. Kaunis Veera -elokuva tuli väkisinkin lapsen mieleen, hanurin soiden niin haikeesti lotjalla ja musiikin kantautuen kotiini asti.
Museon esineitä ihastellessa kerrottiin olevan samanlaisia esineitä vinttien kätköissä vieläkin, ”eikä niitä hävitetä!” kuului jämäkkä toteamus. ”Saavat jälkipolvet ihastella seppien kädentaidon jälkiä”, se on sitä oman suvun historian siirtämistä jälkipolville parhaimmillaan.
Valamon luostarin Trapesa-ravintolassa ruokailtuamme kuulimme vielä Papinniemen historiaa luostarialueen opastetulla kierroksella, tutustuimme myös vanhaan ja uuteen kirkkoon. Valamon luostari on vanha Saastamoisen kartano, jonka Valamon saaren munkit ostivat asuinpaikaksi itselleen 1940-luvulla. Nykyisin luostarissa asuu kymmenkuntainen veljestö.
Sitten olikin jo halausten ja turvallisen kotimatkan toivotusten aika eri puolelta tulleille sukuseuralaisille. Kiitos kaikille mukana olleille, meitä oli runsaasti yli kolmekymmentä osallistujaa. Toivon, että kesäretkestä tehdään jokavuotinen traditio eri puolelle Suomea esi-isien työpajoille ja jatkettaisiin siitä mihin nyt jäätiin.
Kaikkea hyvää teille kaikille, toivoo ”Esimies”-Eeva
Valokuvia kesäretkeltä:
kuvat – Juha Rautiainen
———————————————————————————–
Valokuvia Varistaipaleen kanavaristeilyltä
kuvat -Raimo Soininen, Niinisalo
