Pirjo S. Mankki

 

Soinisen suvun esi-isät olivat soineja, joita voidaan kaiketi verrata nykyajan komppaniapäälliköihin. Joku näistä soineista tuli sitten 1400-luvun lopulla kykenemättömäksi sota-palvelukseen ja ryhtyi talolliseksi. Suku asettui asumaan Äitsaaren Soinilan kylään ja suvun nimeksi tuli Soininen, kuten toisaalla lehdessä on kerrottu.

Äitsaaren Soinilasta sukua siirtyi sitten Pohjois-Savoon ja myöhemmin Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Seuraavissa sukupolvissa Soiniset olivat pääsääntöisesti talollisia. Tila siirtyi isältä pojalle. Lapsia syntyi ja kuoli paljon, mutta aina joku pojista varttui aikuiseksi ja jatkoi tilan viljelyä.

Lapsikuolleisuuden vähetessä aikuiseksi eläneiden poikien määrä kasvoi. Kaikille ei jäänyt tilaa viljeltäväksi. Kotivävyn paikka ja mahdollinen isännyys vaimon kotitilalla oli seuraava vaihtoehto. Talollisen poika harvoin jäi rengiksi veljensä tilalle, joten houkutteleva vaihtoehto oli sotilaaksi ryhtyminen.

Vanhempi ruotulaitos luotiin 1540-luvulla kuningas Kustaa Vaasan tarpeisiin. Palkkajoukkojen tilalle piti saada pysyvä armeija. Kustaa II Adolf uudisti järjestelmää 1600-luvun alkupuolella. Vanhemmassa ruotu-järjestelmässä jalkaväen sotilaiden väenotto ei ollut vapaaehtoista. Perustuen henkikirjaan 15–40 -vuotiaat talolliset miehet (mukaan luettuina pojat, veljet, vävyt ja rengit) jaettiin 10 miehen ruotuihin, ja kustakin ruodusta otettiin aina yksi sotilas. Asiasta muodostui kahdenlaisia luetteloita: ruodutusluettelot, joissa luetellaan ruotuvelvolliset sekä väenottoluettelot, joissa luetellaan sotaväkeen otetut sotamiehet.

 

1600-luvun Soinis-sotilaita

Kuopion ensimmäisessä jousiluettelossa vuodelta 1638 mainitaan yli-ikäisten (yli 60 vuotiaat, raajarikkoiset, ontuvat, sokeat ja kaatumatautiset) luettelossa Olli Soininen. Mikäli hän on tuolloin ollut yli 60-vuotias eli syntynyt joskus 1570-luvulla, hän saattaisi olla 1500-luvun lopulla Leppävirran Saamaisten kymmenysluettelossa mainitun Heikki Soinisen poika, joka taas saattaisi olla Leppävirran Kurjalanrannan Kuivaniemen tilan isännän Klemetti Soinisen toinen poika. Vuoden 1600 veroluettelossa on maininta, että tila on ollut autiona 18 vuotta köyhyyden vuoksi, mikä olisi voinut ollut syynä Ollin ryhtymiseen sotilaaksi. Toinen vaihtoehto on, että Olli olisi ollut Kuivaniemen tilalla 1600luvun alussa asuneiden Klemetti, Heikki ja Tahvo Soinisen veli.

Samassa jousiluettelossa mainitaan Olli Soininen Leppävirran kymmenyskunnassa Kurjalanrannalla sekä Heikki Heikinpoika Soininen ja Tahvo Ollinpoika Soininen Kuopion kymmenyskunnassa Puutosmäessä. Tahvon kohdalla on merkintä, että hän on Heikki Heikinpojan veljenpoika. Olli Soininen saattaisi olla em. yli-ikäisen jousiampuja Olli Soinisen poika.

Heikki Heikinpoika Soininen saattaisi olla 1500-luvun lopulla Saamaisten kymmenysluettelossa mainitun Heikki Soinisen toinen poika. Näin Tahvo Ollinpoika olisi em. yliikäisten jousiampujien luettelossa mainitun Olli Soinisen toinen poika. Vuoden 1637 ruodutusluettelossa mainittu nihti (jalkaväen sotilas) Heikki Ollinpoika Soininen voisi olla Ollin kolmas poika. Todettakoon, että jousiampujat Heikki Heikinpoika sekä hänen veljenpoikansa Tahvo Ollinpoika Soininen olivat sijoitettuna Puutosmäkeen, kun taas jousiampuja Olli Soininen oli sijoitettuna Kurjalanrannalle. Koska nihti Heikki Ollinpoika Soininen mainitaan em. ruodutusluettelossa samassa ruodussa jousiampuja Olli Soinisen kanssa, hänenkin sijoituspaikkansa lienee ollut Kurjalanranta.

Ruotsin ja Venäjän välillä käyty Inkerin sota päättyi Stolbovan rauhaan vuonna 1617. Tämän jälkeen oli hiljaisempi kausi vihollisuuksissa ja maiden välisiä sotia ei käyty ennen 1600-luvun puoliväliä. Näin sotilaat kävivät harjoituksissa, joita järjestettiin ehkä muutaman kerran vuodessa, mutta he asuivat kotipaikoillaan ja osallistuivat isäntäväen mukana tilan normaaliin elämään. Em. Soinis-sotilaiden myöhemmistä vaiheista ei löydy tietoa.

Jousiluettelossa vuodelta 1637 mainitaan Soini (Sven) Soininpoika Soininen sekä hänen poikansa Olli Saamaisissa Leppävirran kymmenyskunnassa. Lisäksi samassa luettelossa mainitaan ratsumies Abraham Soininpoika Soininen, joka lienee Soinin veli. Abraham ja Soini syntyivät luultavasti 1570- tai 1580-luvulla. Heidän suhteestaan Kuivaniemen tilan Klemetti Soiniseen ei ole tietoa, mutta syntymäaikansa perusteella he voisivat olla Klemetti Soinisen pojanpoikia, joskaan tästä ei ole minkäänlaista dokumenttia. On myös mahdollista, että he olisivat saapuneet Soisalon saarelle Äitsaaresta, mutta sotilaiden jäljittäminen on monesti mahdotonta.

Abraham Soininen mainitaan vuosien 1639–1657 maakirjoissa talollisena Saamaisissa. Hänellä oli poika ja tytär, mutta näiden myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa. Soini Soininen oli myös talollisena Saamaisissa vuoteen 1659 saakka. Hänellä oli kaksi poikaa: Olli ja Juho.

Olli mainitaan talollisen Saamaisissa vuosien 1648–1673 henkikirjoissa. Vuoden 1664 Savon maantarkastusluettelossa hän on isäntänä Saamaisten Vanhamäessä. Hänen poikansa Soini ja Olli jatkoivat Vanhamäen tilan isäntinä. Isovihan jälkeen ei suvusta löydy enää tietoa.

Juho mainitaan vuoden 1664 Savon maantarkastusluettelossa isäntänä veljensä Ollin kanssa Vanhamäessä. Perheestä ei löydy tietoa vuoden 1666 jälkeen, joten se lienee muuttanut muualle.

Paavo Tahvonpoika mainitaan nihtinä vuoden 1676 ruodutusluettelossa Enonlahdella ruotu 61:ssä sekä vuoden 1679 ruodutusluettelossa Puutosmäessä. Hänen isänsä Tahvo Paavonpoika mainitaan vuoden 1676 ruodutusluettelossa Enonlahdella ruotu nro 61:ssä. Tahvon isästä Paavosta ei ole minkäänlaista tietoa. Hän lienee syntynyt 1500-luvun lopussa. Hän saattaisi olla vuoden 1638 jousiluettelossa mainitun Olli Soinisen veli. Paavon perheestä ei löydy tietoa.

 

1700-luvun Soinis-sotilaita

Heikki Tahvonpoika Soininen (s. 1693) toimi sotilaana Savon rykmentin Eversti-luutnantin komppaniassa ruodussa 133. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran Leppävirran Saahkarlahdella vuonna 1712 Raussilassa tehdyssä pää-katselmuksessa. Hänet erotettiin palveluksesta vuonna 1734. Hän on 1660-luvulla Keinälänmäkeen tilalliseksi asettuneen Heikki Ollinpoika Soinisen jälkeläisiä. Heikki Tahvonpojan pojat asettuivat talollisiksi Saahkarlahteen 1700luvun puolessa välissä.

Olli Heikinpoika Soininen toimi sotilaana Pieksämäen komppaniassa ruodussa 124. Hänet mainitaan Leppävirran Monninmäessä vuonna 1712 Raussilassa tehdyssä pääkatselmuksessa. Hänet oli sijoitettu Erkki Junkkarisen tilalle. Olli on merkitty kuolleeksi 92-vuotiaana vuonna 1749, mutta iän täytyy olla yläkanttiin. Hän lienee syntynyt 1660– 1670 -luvuilla. Hän on myös em. Keinälänmäen Heikki Ollinpoika Soinisen jälkeläisiä. Hänen vanhin poikansa Heikki ryhtyi talolliseksi Mustinmäessä.

Eerik Ollinpoika Soininen (s. 1710) toimi sotilaana Pieksämäen komppaniassa ruodussa 120. Hänet mainitaan Leppävirran Mustinmäessä Pieksämäellä vuonna 1735 tehdyssä katselmuksessa. Hän on em. Olli Soinisen nuorempi poika. Eerik toimi torpparina Mustinmäessä.

Matti Soininen (s. 1728) toimi sotilaana Pieksämäen komppaniassa ruotu 117:ssä sotilasnimellä Flinta vuodesta 1751 alkaen. Hänet hylättiin vuonna 1762. Perhe asui Leppävirran Kurjalanrannalla, mutta muutti myöhemmin Iisalmeen. Matti mainitaan vuonna 1780 Paloinen 2 -tilalla itsellisenä. Hän kuuluu Soinilansalmen (Kurjalanrannan Kuivaniemen) tilan isäntänä 1660-luvulta alkaen toimineen Matti Ollinpoika Soinisen sukuhaaraan.

Klemetti Olavinpoika Soininen (s. 1767) toimi sotilaana sotilasnimellä Mast Kuopion komppaniassa ruodussa 58 vuodesta 1795 alkaen. Hänet hylättiin vuonna 1801. Hän asui puolisoineen Kuopion maalaiskunnan Rissalassa sekä sotapalveluksen jälkeen Tuusniemen Melaniemellä. Klemetti kuuluu Juonionlahden tilan isäntänä 1640-luvulta alkaen toimineen Tahvo Olavinpoika Soinisen veljen Heikin sukuhaaraan.

Abraham Tahvonpoika Soininen (s. 1766) toimi sotilaana sotilasnimellä Hjort Kuopion komppaniassa ruodussa 68. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran Kuopion maalaiskunnan Kotasalmella vuonna 1788 Rantasalmella pidetyssä pääkatselmuksessa. Hän sai eron pyynnöstä vuonna 1794. Hän oli naimaton. Abraham kuoli vuonna 1833 Kuopion maalaiskunnan Toivalassa kerjäläisukkona. Sotilailla ei ollut tuolloin minkäänlaista eläketurvaa. Abrahamin isä oli kuollut pojan ollessa kymmenvuotias ja äiti pojan ollessa viidentoista, joten siteet synnyinseudulle Puutosmäkeen olivat katkenneet. Abraham kuuluu em. Juonionlahden tilan isäntänä 1640-luvulta alkaen toimineen Tahvo

Olavinpoika Soinisen kolmannen pojan Klemetin sukuhaaraan.

Olavi Klemetinpoika Soininen (s. 1766) toimi sotilaana sotilasnimellä Varg vuodesta 1791 alkaen Kuopion komppaniassa ruodussa 113. Hän asui perheineen Räsälässä Kuopion maalaiskunnassa. Olavi kuoli vuonna 1811 Ruotsissa, minne sotilaat olivat paenneet venäläisiä Suomen sodan aikana. Hän kuuluu myös em. Juonionlahden tilan isäntänä 1640-luvulta alkaen toimineen Tahvo Olavinpoika Soinisen kolmannen pojan Klemetin sukuhaaraan.

Tämän sukuhaaran jälkeläisiä siirtyi Terijoen kautta USA:han. Sukuhaaraan lukeutuu vuoden 2010 sukukokouksessa esitelmöinyt Patricia Zellion (s. Soine) Oregonista USA:sta.

Tahvo Matinpoika Soininen (s. 1754) toimi sotilaana Iisalmen komppaniassa ruotu nro 98:ssa vuodesta 1783 alkaen sotilasnimellä Falk, jonka otti suku-nimekseen. Nimi säilyi perheen sukunimenä neljän sukupolven ajan, kunnes 1900-luvun alussa jälkipolvet palauttivat takaisin alkuperäisen sukunimensä. Tahvo perheineen asui Iisalmen Paloisella ja sotilaaksi ryhtymisen jälkeen Ulmalassa. Hän on em. sotilas Matti Flintan (Soinisen) poika.

Matti Matinpoika Soininen (s. 1757) toimi jääkärinä Karjalan jääkäripataljoonan Kiteen komppaniassa sotilasnumerolla 93. Perhe asui Kiteen Rasivaarassa, Venturinniemellä sekä Niemellä. Matti kuoli jo vuonna 1790. Hän kuuluu Olli Mikonpoika Soinisen sukuhaaraan, joka tavataan ensimmäisen kerran 1600-luvun lopussa Uukuniemellä. Sinne suku lienee tullut Äitsaaresta.

 

Autonomian ajan Soinis-sotilaita

Autonomian ajan ensimmäisinä vuosina ruodut oli säätyjen pyynnöstä vapautettu sotaväen pidosta. Sen sijaan ne maksoivat ns. vakanssimaksuja, jotka säilyivät vuoteen 1889 saakka. Vuonna 1812 perustettiin kaksi värvättyä jalkaväkirykmenttiä ja yksi jääkärirykmentti, jotka muutettiin tarkk’ampujapataljooniksi vuonna 1827 ennen lopettamistaan vuonna 1830.

Juho Ollinpoika Soininen (s. 1789) toimi jääkärinä jääkärirykmentin Kuopion pataljoonassa. Hän oli jääkäri nro 15 sotilasnimeltään Gröön. Hänet mainitaan vuoden 1826 katselmusluettelossa, muttei enää tämän jälkeen. Siinä olevien tietojen mukaan hän olisi astunut palvelukseen vuonna 1818. Palveluksesta erottuaan hän toimi itsellisenä Soinilansalmella, Haloilassa ja Kurjalanrannalla.

Juho Soininen kuuluu Soinilansalmen tilan isäntänä 1660-luvulta alkaen toimineen Matti Ollinpoika Soinisen sukuhaaraan.

Olavi Klemetinpoika Soininen (s. 1772) toimi jääkärinä jääkärirykmentin Kuopion pataljoonassa. Hän oli jääkäri nro 37 sotilasnimeltään Loo. Hänet mainitaan vuosien 1826, 1828 sekä 1830 katselmusluetteloissa. Niiden tietojen perusteella hän näyttäisi toimineen jääkärinä rykmentin perustamisesta lähtien vuodesta 1812 sen lopettamiseen saakka vuoteen 1830. Hän muutti leskeksi jäätyään Joroisiin poikansa Olavin luokse vuonna 1835 ja Suonenjoelle vuonna 1842. Hän asui kuollessaan vuonna 1853 poikansa Olavin luona Varkauden ruukilla.

Olavi kuuluu Juonionlahden tilan isäntänä 1640-luvulta alkaen toimineen Tahvo Olavinpoika Soinisen veljen Heikin sukuhaaraan.

 

 

Sisällissodassa kuolleita Soinisia

Soinisia osallistui vuoden 1918 sisällissotaan niin valkoisten kuin punaisten puolella. Valkoisten puolen kaatuneita olivat Lauri Juhana Soininen sekä Pekka Soininen.

Punaisten puolella kuolleita olivat Kusti Eemil Soininen, Pekka Ville Soininen, Paavo Ville Soininen, Aleksander Soininen ja Olli Juho Soininen Leppävirralta, Matti Soininen Kuusjärveltä, Paavo Fredrik Soininen Maaningalta, Simo Soininen Tohmajärveltä sekä Taavetti Soininen Helsingistä.

Lauri Juhana Soininen syntyi vuonna 1900 Pietarissa, minne hänen isänsä oli muuttanut Kuopiosta. Perhe muutti Impilahdelle ja 1900luvun alkupuolella takaisin Kuopioon. Lauri oli Kuopiossa lyseolainen. Hän oli suojeluskunnan jäsen. Hän osallistui valkoisten puolen sotilaana taisteluihin ja joutui punaisten vangiksi 3.3. Hänet murhattiin 31.3., kuolinpaikka ei ole tiedossa. Hän kuuluu Suomen sodassa taistelleen Olavi ”Varg” Soinisen sukuhaaraan.

Pekka Soininen syntyi vuonna 1888 Puutosmäessä. Hänen isänsä Juho toimi Puutosmäki 2 Ollila -tilan isäntänä. Pekka oli suojeluskunnan jäsen. Hän osallistui valkoisten puolen sotilaana taisteluihin mm. Valkealan Voikoskella, missä kaatui 15.4. Hänellä oli kolme lasta. Hän kuuluu Juonionlahden tilan isäntänä 1640-luvulta alkaen toimineen Tahvo Olavinpoika Soinisen kolmannen pojan Klemetin sukuhaaraan.

Kusti Eemil Soininen syntyi vuonna 1898 Leppävirran Pitkälänniemellä, missä hänen isänsä Kusti toimi renkinä. Kusti Emil oli ammatiltaan työmies. Hänet mestattiin 26.2. Kuolinpaikka ei ole tiedossa. Hän kuuluu em. Pieksämäen komppaniassa ruodussa 124 sotilaana olleen Olli Soinisen Mustinmäkeen siirtyneisiin jälkeläisiin.

Pekka Ville Soininen syntyi vuonna 1883 Leppävirran Valkeamäessä. Pekka oli ammatiltaan renki. Hänet mestattiin 25.2. Varkaudessa. Hän oli naimisissa ja hänellä oli yksi lapsi. Hän kuuluu em. Everstiluutnantin komppaniassa ruodussa 133 sotilaana toimineen Heikki Tahvonpoika Soinisen Saahkarlahteen siirtyneisiin jälkeläisiin.

Paavo Ville Soininen syntyi vuonna 1894 Leppävirran Tanskansaaressa, missä hänen isänsä Paavo toimi torpparina. Paavo oli ammatiltaan työmies. Hän kaatui taisteluissa 22.2. Leppävirralla. Hän oli naimaton. Hän kuuluu Mustinmäen sukuhaaraan.

Aleksander Soininen syntyi vuonna 1886 Leppävirran Leppävirta 14:sta. Hän oli ammatiltaan sekatyöläinen. Hän kuului punakaartiin ja taisteli sotilaana punaisten puolella. Hänet mestattiin 22.4. Kuolinpaikka ei ole tiedossa. Hän oli naimisissa ja hänellä oli yksi lapsi. Hän kuuluu myös Mustinmäen sukuhaaraan.

Olli Juho Soininen syntyi vuonna 1871 Leppävirran Haapamäessä. Hän oli ammatiltaan sahatyömies. Hän oli naimisissa ja hänellä oli ainakin yksi lapsi. Perhe muutti Heinävedelle vuonna 1900 ja myöhemmin Joutsenoon. Olli Juho kuului punakaartiin ja taisteli sotilaana punaisten puolella. Hänet vangittiin 26.4. ja hän kuoli nälkään 11.7. Sakkolassa Kiviniemen vankileirillä. Olli kuuluu Soinilansalmen tilan isäntänä 1660-luvulta alkaen toimineen Matti Ollinpoika Soinisen sukuhaaraan.

Matti Soininen syntyi vuonna 1891 Kuusjärven Varislahden Järvelänkankaalla, missä hänen isänsä Simo Juho toimi seppänä. Matti oli ammatiltaan työmies. Hän kuoli 16.7. Tammisaaren vankileirillä. Hän oli naimaton. Hän kuuluu Juonionlahdelta Kaavin Varislahdelle siirtyneeseen sukuhaaraan.

Paavo Fredrik Soininen syntyi vuonna 1864 Maaningalla äitinsä Kustaavan aviottomana poikana. Paavo oli ammatiltaan työmies. Hän ei kuulunut punakaartiin, mutta taisteli punaisten puolella. Hän kuoli 31.7. sairauteen Kuopion vankileirillä. Hän oli naimisissa, mutta lapsista ei ole tietoa. Paavo kuuluu

Juonionlahden tilan isäntänä 1640-luvulta alkaen toimineen Tahvo Olavinpoika Soinisen kolmannen pojan Klemetin sukuhaaraan.

Simo Soininen syntyi vuonna 1871 Tohmajärven Onkamossa Viehkanpään tilalla, missä hänen isänsä Antti toimi talollisena. Simo oli ammatiltaan työmies. Hän oli naimaton ja kirjoilla Viipurin maalaiskunnassa. Hän kuoli nälkään 19.7. Sakkolassa Kiviniemen vankileirillä. Hän kuuluu Soinilansalmelta Kiteen Niemelle siirtyneeseen sukuhaaraan.

Taavetti Soininen syntyi vuonna 1873 Leppävirran Saamaisissa. Hän oli ammatiltaan rautatieläinen. Hän oli naimisissa, mutta lapsia ei ollut. Taavetti asui puolisoineen Helsingissä. Hän kuului punakaartiin ja taisteli sotilaana punaisten puolella. Hän kuoli 10.7. sairauteen Tammisaaren vankileirillä. Taavetti kuuluu Juonionlahden tilan isäntänä 1640-luvulta alkaen toimineen Tahvo Olavinpoika Soinisen veljen Heikin sukuhaaraan.

Hannes Soininen syntyi vuonna 1896 Leppävirran Paukarlahdella. Hän oli naimisissa ja hänellä oli yksi lapsi. Hän kuoli 21.5. sairauteen Kuopion vankileirillä. Tiedossa ei ole, kumpaan osapuoleen hän kuului. Hannes kuuluu em. Everstiluutnantin komppaniassa ruodussa 133 sotilaana olleen Heikki Tahvonpoika Soinisen Saahkarlahden sukuhaaraan.

 

Sisällissodassa kuolleita suvun muita jäseniä

Valkoisten puolella kaatuneita sukuun kuuluvia olivat Pietari Liukka Ruokolahden Äitsaaren Soinilasta, Vilho Leander Iskanius Nilsiästä sekä Lauri Petter Pöyhönen Kuopiosta. Punaisten puolella kaatuneita sukuun kuuluneita olivat Aukusti Ville Vilpponen Sorsakoskelta, Heikki Åberg Leppävirralta, Erik Rämä Sippolan Enäjärveltä sekä Aukusti Miettinen Juupajoelta.

Pietari Liukka syntyi vuonna 1880 Ruokolahden Äitsaaressa Soinilan kylässä. Hän viljeli Soinila 4 -tilaa. Suku oli toiminut tilallisena Soinilassa jo ainakin 1500-luvun puolesta välistä saakka, ellei aiemminkin. Pietari oli naimaton. Hän oli suojeluskunnan jäsen. Hän osallistui valkoisten puolen sotilaana taisteluihin ja kaatui Joutsenossa 10.4.

Vilho Leander Iskanius syntyi vuonna 1896 Nilsiässä. Hänen äitinsä oli Iida Loviisa Soininen Kaavin Tuohisaaresta. Perhe muutti Muuruvedelle 1900-luvun alussa. Vilho oli naimaton, hän toimi maanviljelijänä Muuruvedellä. Hän oli suojeluskunnan jäsen. Hän osallistui valkoisten puolen sotilaana taisteluihin ja kaatui Mäntyharjulla Mouhulla 3.3. Vilho kuuluu Kaavin Maarianvaaran sukuhaaraan.

Lauri Petter Pöyhönen syntyi vuonna 1894 Kuopiossa. Hänen äitinsä oli Augusta Vilhelmina Soininen Kuopiosta. Isä Fredrik toimi nuohoojamestarina Kuopiossa. Lauri oli lääketieteen kandidaatti ja naimaton. Hän kuului suojeluskuntaa ja toimi valkoisten ryhmänjohtajana. Hän kaatui Kuopion valtauksessa 5.2. Lauri kuuluu Juonionlahden tilan isäntänä 1640-luvulta alkaen toimineen Tahvo Olavinpoika Soinisen kolmannen pojan Klemetin sukuhaaraan.

Aukusti Ville Vilpponen syntyi vuonna 1899 Leppävirran Sorsakoskella. Hänen äitinsä oli Hilda Maria Soininen Leppävirran Leppävirta 14:sta. Aukusti oli ammatiltaan sorvaaja. Hän kuului punakaartiin ja taisteli sotilaana punaisten puolella. Hänet vangittiin 24.2. ja hän kuoli 6.7. sairauteen Kuopion vankileirillä. Aukusti kuuluu Soinilansalmen tilan isäntänä 1660-luvulta alkaen toimineen Matti Ollinpoika Soinisen sukuhaaraan.

Heikki Åberg syntyi vuonna 1885 Leppävirran Sorsakoskella. Hänen isänsä toimi siellä saharenkinä. Heikki oli ammatiltaan sekatyömies. Hän avioitui vuonna 1905 Lydia Soinisen kanssa Leppävirran Halttulasta.  Perheessä oli kolme lasta. Heikki mestattiin 23.2. Varkaudessa.

Erik Rämä syntyi vuonna 1871 Sippolan Enäjärvellä. Hän oli ammatiltaan sekatyöläinen. Hän avioitui vuonna 1897 Saara Maria Soinisen kanssa Kuopion maalaiskunnan Toivalasta. Perheessä oli kaksi lasta. Erik kuului punakaartiin ja toimi punaisten päällikkönä taisteluissa. Hänet vangittiin 3.5. ja mestattiin 4.5. Enäjärvellä.

Aukusti Miettinen syntyi vuonna 1882 Kuopion maalaiskunnan Ritoniemessä. Hänen isoäitinsä oli Eeva Kristiina Antintytär Soininen Puutosmäen Ollilasta. Aukustin isä Pekka Vilhelm toimi talollisena Ritoniemi 15:sta. Aukusti oli ammatiltaan jalkinetyöntekijä. Hän oli naimisissa ja hänellä oli yksi lapsi. Perhe asui Juupajoella. Aukusti kuului järjestyskaartiin. Hän kaatui 4.4. Tampereella.

Talvi- ja jatkosodassa kaatuneet Soiniset sekä suvun vävyt on lueteltu Puumerkkilehdessä nro 7 vuodelta 2014.

 

Lähteet:

Savon jalkaväkirykmentin komppania-luettelot

www.rajapuro.net

Kuopion pitäjän ruodutusluettelot www.rajapuro.net

Suomen sotasurmat 1914–1922 http://vesta.narc.fi

Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneet http://kronos.narc.fi/menehtyneet