Pirjo S. Mankki

Mikäli haluaa tutkia esi-isiään kauempaa kuin mitä kirkonkirjat kertovat, on tarkasteltava maa- ja henkikirjoja. Kuopion ja Leppävirran pitäjien em. kirjat alkavat 1600-luvun alkupuolelta. Varsinkin alkuaikojen kirjat ovat vaikealukuisia. Ensin on perehdyttävä kirjainten ulkoasuihin. Jotkut kirjurin tekemät merkinnät ovat lähes lukukelvottomia, ja niissä esiintyy luonnollisesti myös virheitä.

Etsiessäni omia esi-isiäni kävin läpi systemaattisesti Kuopion ja Leppävirran pitäjien 1600- ja 1700-lukujen maa- ja henkikirjat. Esi-isäni löytyi Soisalon saaren Juonionlahden tilalta. Hän oli tilan isäntänä vuodesta 1636 vuoteen 1641 toimineen Olavi Tahvonpoika Soinisen kolmas poika Heikki. Heikkiä ei mainita kirkonkirjoissa, hän kuoli luultavasti vuonna 1695. Häntä ei myöskään mainita Soinisten sukukirjassa. Näin ainut tieto hänestä löytyy maa- ja henkikirjoista. Hänen jälkeläisensä muuttivat 1730 -luvulla Soinisten ja Puustisten välisen naimakaupan myötä Puutosmäki 4 -tilalle ja 1700-luvun lopussa pois Puutosmäestä Kuopion pitäjän Toivalaan ja Tuusniemelle sekä Leppävirralle Huovilaan.

Artikkelissa Juonionlahden ja Puutosmäen tilojen historiaa vuodelta 2019 olen käsitellyt em. tilojen vaiheita 1600-luvun alkupuolelta 1700-luvun loppupuolella toteutettuun isojakoon saakka. Tässä artikkelissa luon katsauksen siihen, keitä olivat uusien tilojen isännät. Käsittelen tarkemmin tilojen isäntien ja heidän veljiensä kohtaloa. Perheen tyttöjen vaiheita ei aiemmin ole tuotu esille, joten niihinkin luodaan katsaus. Olen ulottanut tarkastelun 1800-luvun puoleen väliin saakka. Sen jälkeen kirkonkirjat ovat sen verran selkeitä, että jokainen voi helposti löytää esi-isänsä. Riittää, kun tietää jonkun 1800-luvun lopussa syntyneen esi-isän nimen ja syntymäajan.

Olen kirjoittanut tämän artikkelin erityisesti niille henkilöille, jotka haluavat perusteellisesti selvittää oman sukunsa vaiheet. Kaikilla ei ole mahdollisuutta eikä aikaa perehtyä maa- ja henkikirjoihin. Tämän vuoksi olen systemaattisesti tuonut julki em. kirjojen antia. Lähtökohtana on Leppävirralta Juonionlahdelle tilan isännäksi ryhtynyt Tahvo Olavinpoika Soininen, hänen poikansa Olavi sekä tämän neljä poikaa Tahvo, Olavi, Heikki ja Lauri. Nämä muodostavat neljä eri sukuhaaraa. Aivan lopuksi tarkastelen Leppävirran Kurjalanrannalle jääneen Tahvo Olavinpoika Soinisen (mahdollisen?) veljen Heikin suvun vaiheita.

Heikki (Olavinpoika?) Soininen mainitaan vuoden 1626 maakirjassa Leppävirran Kurjalanrannalla. Siellä sijaitseva Kuivaniemen talo oli se, mihin Heikin (oletettu) isoisä Klemetti asettui asumaan vuonna 1546. Heikin pojalla Ollilla oli viisi poikaa: Heikki, Matti, Paavo, Tahvo ja Olli sekä tytär Maisa (syntyneet arviolta 1610–1620 -luvuilla). Pojista Heikillä ja Matilla tiedetään olleen jälkeläisiä. Nämä muodostavat Leppävirran kaksi eri sukuhaaraa. Näihinkin luodaan katsaus artikkelin loppupuolella. Juonionlahdella ja Puutosmäessä Soinisten tilat sijaitsivat lähellä toisiaan. Leppävirralla Soiniset olivat hajaantuneet laajemmalle alueelle.

1600- ja 1700-luvuilla vanhin poika sai useasti isoisänsä etunimen. Seuraava poika sai isänsä etunimen, seuraava poika äitinsä isän etunimen. Jos poikia syntyi perheeseen enemmän, otettiin setien ja enojen etunimet käyttöön. Sama pätee myös perheen tyttäriin. Koska samat nimet toistuvat sukupolvesta toiseen, olen käyttänyt henkilön patronyymiä, jos se on ollut tiedossa. Tämä helpottaa eri sukupolvien erottamista toisistaan. Patronyymiä käytetään yleisesti maa- ja henkikirjoissa sekä kirkonkirjoissa, vaikkei se olekaan mikään kasteessa annettu nimi. Savossa henkilöllä oli sukunimi yleisesti käytössä jo 1500-luvulla, Länsi-Suomessa käytettiin vain patronyymiä.

Pohjois-Savossa oli 1600- ja 1700-luvuilla laajalti käytössä kaskiviljely, joka vaati runsaasti työvoimaa. Niinpä perheen veljekset asuivat joko yhteistaloudessa tai samalla tilalla omana ruokakuntanaan. Tilat olivat alkuun kruununtiloja (krono hemman) eli kruunu omisti tilan, mutta isännällä oli käyttöoikeus tilaan. Isäntä pystyi lunastamaan tilan itselleen maksamalla määrätyn maksun, jolloin tilasta tuli perintötila (skatte hemman).

Soiniset solmivat avioliittoja erityisesti Turusten sekä myös Puustisten, Hiltusten ja Roinisten kanssa. Nämä omistivat jossain vaiheessa Puutosmäestä tilan. Tämän vuoksi olen käsitellyt jonkun verran myös näiden sukujen vaiheita. Meistä monen sukujuurista löytyy joku Turusten tyttäristä. Soiniset solmivat runsaasti myös keskinäisiä avioliittoja, muttei koskaan aivan lähisukulaisten kesken. Näin lapset säästyivät mahdollisilta perinnöllisiltä sairauksilta.

Juonionlahden ja Puutosmäen tilat sekä asukkaat ennen isojakoa

Tahvo Olavinpoika Soininen (s. noin 1575 Leppävirta, Kurjalanranta Kuivaniemi) perusti Soisalon saaren luoteisosassa sijaitsevalle Juonionlahdelle tilan 1600-luvun alussa. Juonionlahdella ei ollut ennestään tilaa, vaan hän joutui raivaamaan tilan asumattomalle maalle. Tahvo toimi lautamiehenä vuosina 1602–1615, joten hän oli arvostettu isäntä. Hänellä oli kaksi poikaa: Olavi (s. noin 1600) ja toinen, jonka nimi ei käy ilmi asiakirjoista, kenties Tahvo. Molemmat veljekset asuivat perheineen Juonionlahden tilalla. Vaimojen nimet eivät ole tiedossa. Nuoremmalla veljellä ei ilmeisesti ollut aikuiseksi eläneitä poikia, yksi tytär mainitaan ilman nimeä. Tahvo Olavinpoika mainitaan viimeisen kerran vuoden 1635 maakirjassa, joten hän kuoli luultavasti tuolloin.

Olavi Tahvonpoika Soininen on merkitty maakirjoihin Juonionlahden tilan isännäksi vuodesta 1636 vuoteen 1641, joten hän kuoli luultavasti tuolloin. Hänellä oli neljä poikaa: Tahvo, Olavi, Heikki ja Lauri. Vanhin poika Tahvo jatkoi tilan isäntänä vuosina 1643–1680. Vuoden 1664 verontarkistuksessa hänen on merkitty omistaneen Juonionlahdella perintötilan. Joinakin välivuosina maakirjoihin on merkitty isännäksi joko Olavi tai Heikki Olavinpoika, mutta kyseessä lienee kirjurin virhe. Vuoden 1681 maakirjaan on entiseksi isännäksi merkitty Tahvo Olavinpoika ja uudeksi Heikki Olavinpoika. Tahvo kuoli luultavasti vuonna 1681. Hänen veljensä Olavi asui Juonionlahden tilalla henkikirjojen mukaan vielä vuonna 1679. Hän kuoli luultavasti vuonna 1680. Toinen veli Heikki mainitaan maakirjoissa tilan isäntänä vuosina 1681–1694, joten hän kuoli ilmeisesti vuonna 1695. Kolmas veli Lauri asui perheineen veljiensä isännöimällä tilalla. Hänen ainut poikansa Juho, joka lienee syntynyt 1660-luvulla, kuoli vuonna 1678. Laurin vaimo kuoli ilmeisesti samoihin aikoihin. Laurin myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa. Veljesten vaimojen nimet eivät ole tiedossa.

Näin tämäkin sukupolvi asui yhteistaloudessa Juonionlahden tilalla. Käytännössä sillä, kuka oli isäntä, ei ollut muuta merkitystä kuin se, että isäntä maksoi henkiveroa kaikista 15–63 -vuotiaista tilalla asuvista henkilöistä. Raha otettiin tietysti tilan ”yhteiskassasta”. Toki isäntä oli muiden kyläläisten parissa arvostetumpi kuin hänen veljensä.

Tahvo Olavinpojan kuollessa hänen vanhin poikansa Olavi oli jo päälle kolmenkymmenen. Hän oli avioitunut Anna Maunontytär Keinäsen kanssa. Tämä oli kotoisin luultavasti Tuusniemeltä. Jostain syystä Olavin setä Heikki Olavinpoika jatkoi ensin tilan isäntänä, kunnes Olavi sai isännyyden vuonna 1695 Heikin kuoltua. Olavi oli tuolloin jo 46-vuotias. Näin vanhimman veljen vanhin poika sai tilan itselleen. Olavin veli Tahvo avioitui talollisen Olli Antinpoika Räsäsen tyttären Ellin kanssa Juonionlahden koillispuolella sijaitsevasta Räsälästä. Toinen veli Klemetti avioitui talollisen Juho Jaakonpoika Turusen tyttären Sislan kanssa Juonionlahden naapurikylästä Puutosmäestä.  Molemmat perheet asuivat Juonionlahden tilalla. Nuorin veli Lauri toimi ensin renkinä Soisalon saaren itäpuolella Juurikkamäessä, kunnes muutti avioiduttuaan takaisin Juonionlahden tilalle. Hänen vaimonsa nimi ei ole tiedossa.

Olavi Tahvonpoika eli 75-vuotiaaksi vuoteen 1724. Juonionlahden tilan isännäksi on Isovihan jälkeen (vuonna 1722) maakirjoihin merkitty Olavi Soininen ilman patronyymiä sekä henkikirjoihin Olavi Soininen vaimoineen ja veli Klemetti. Kyseessä on Olavi Tahvonpojan vanhin poika Olavi. Hän oli tuolloin jo päälle viidenkymmenen. Hän oli avioitunut tilallisen Niilo Paavonpoika Räsäsen tyttären Marketan kanssa Räsälästä. Olavilla oli yksi poika Olavi, joka lienee syntynyt vuoden 1705 paikkeilla päätellen siitä, että vanhemmat olivat avioituneet vuonna 1703. Poika Olavi kuoli aikavälillä 1728–1738 (rippikirjat). Marketta kuoli vuonna 1737, ja Olavi avioitui Kaarina Paavontytär Laitisen kanssa Vehmasmäestä. Olavi Tahvonpojan toinen poika Klemetti oli naimaton. Näin tila jäi ilman nuorta isäntää. Kun Olavi Olavinpoika kuoli 88-vuotiaana vuoden 1759 lopussa, hänen sukuhaaransa sammui. Näin katkesi se ketju, että tila periytyi aina vanhimmalle pojalle sekä tämän kuoltua hänen vanhimmalle pojalleen.

Juonionlahden tilan isännän Olavi Tahvonpoika Soinisen veljen Tahvon ainut poika Lauri avioitui Skolastikka Pajusen kanssa Kuopion pitäjän Jäätsalosta. Perhe lähti vuonna 1749 torppareiksi Leppävirralle Saamaisiin. Olavin toisen veljen Klemetin poika Tahvo avioitui Kirsti Tuomaantytär Itkosen kanssa Leppävirralta. Tahvo otti itselleen vuonna 1711 Paavo Turusen autioksi jättäneen tilan Puutosmäessä (Puutosmäki 3) ja perhe asettui sinne asumaan. Vuonna 1727 tila ei ollut maksanut veroja kolmeen vuoteen, joten se muuttui kruununtilaksi. Tahvo, joka oli jäänyt leskeksi, sekä hänen vanhin poikansa Klemetti, joka oli avioitunut talollisen Paavo Pekanpoika Laitisen tyttären Inkan kanssa Vehmasmäestä Soisalon saaren luoteispuolelta, palasivat 1760-luvun alussa Juonionlahti 1 -tilalle tilan jäätyä ilman isäntää. Tila sai nimen Klemettilä. Tahvon keskimmäinen poika Tahvo, joka avioitui tilallisen Pekka Matinpoika Laitisen tyttären Venlan kanssa Vehmasmäestä, jäi perheineen asumaan Puutosmäki 3 -tilalle. Venlan kuoltua Tahvo avioitui Peatta Aapontytär Taskisen kanssa Kuopion pitäjän Hatsalasta. Tahvo Klemetinpojan nuorin poika Tuomas avioitui tilallisen Paavo Niilonpoika Räsäsen tyttären Annan kanssa Räsälänlahdelta. Perhe asui aluksi Annan kotitilalla Räsälänlahden Havukkalassa ja Räsälä 1 Heinämäessä. Perhe muutti 1760-luvun puolessa välissä Juonionlahdelle Klemettilään ja asui siellä omana ruokakuntanaan. Olavi Tahvonpojan nuorin veli Lauri asui Juonionlahdessa veljensä tilalla. Hänen vaimonsa nimi ei ole tiedossa. Laurin poika Tahvo avioitui Siikajoelle.

Todettakoon, että pappi on kirjannut 3.3.1728 syntyneen Annan vanhemmiksi Paavo Räsäsen ja Marketta Miettisen. Rippikirjasta 1749–1759 käy kuitenkin ilmi, että tämän perheen Anna avioitui vuonna 1755 Enonlahdelle Soini Maunonpoika Tuomaisen kanssa. Anna kuoli vuonna 1763 30-vuotiaana eli hän oli syntynyt vuonna 1733. Hänen syntymäaikaansa ei löydy kirkonkirjoista. Mikäli rippikirjan merkintä on oikein, mikä on todennäköisintä, Tuomas Tahvonpoika Soinisen kanssa vuonna 1750 avioituneen Anna Räsäsen syntymäaika on oikein, mutta vanhemmat ovat väärin. Oikeat vanhemmat ovat Paavo Ollinpoika Räsänen sekä Elli Luukkonen. Annan isä Paavo kuoli jo vuonna 1737. Tämä on voinut aiheuttaa papille sekaannusta. Luulisi, että pappi olisi muistanut, oliko morsiamen isä paikalla häissä vai kuollut.

Juonionlahden tilalla oli 1600-luvun lopussa lähes kolmekymmentä miespuolista Tahvo, Olavi, Heikki ja Lauri Olavinpoika Soinisen jälkeläistä. Oli selvää, ettei tila kyennyt enää elättämään näin suurta joukkoa.

Juonionlahden tilan isäntänä vuoteen 1680 toimineen Tahvo Olavinpoika Soinisen veljellä Olavilla oli kuusi poikaa. Heidän oli mietittävä, mistä löytyisi perheelle elanto, koska Juonionlahdelta ei kaikille riittänyt omaa tilaa. Niinpä veljekset Juho, Lauri ja Paavo lähtivät 1680-luvun loppupuolella Kaavin Varislahdelle ja ryhtyivät siellä tilallisiksi. Juhon ainut poika kuoli vuonna 1681 Juonionlahdella. Tiedossa ei ole, kuoliko Juhon vaimo myös Juonionlahdella vai myöhemmin Kaavilla. Myöskään vaimon nimi ei ole tiedossa. Lauri avioitui Elli Antintytär Voutilaisen kanssa mahdollisesti Riistavedeltä. Paavo avioitui Vappu Hirvosen kanssa luultavasti Kuopion maalaiskunnasta.

Ruotsin ja Venäjän välillä käytiin 1600-luvun puolessa välissä ruptuurisota, jonka Ruotsi voitti. Tämän seurauksena ortodoksit muuttivat kotiseuduiltaan kauemmaksi itään. Savolaiset asuttivat heidän entisiä tilojaan. Tiedossa ei ole, mitä kautta tieto autioituneista tiloista kantautui Juonionlahdelle, kenties sotilaiden välityksellä.

Vanhin Olavi Olavinpoika Soinisen kuudesta pojasta Olavi avioitui Aune Rikkosen kanssa. Tiedossa ei ole, mistä päin hän oli kotoisin. Perhe asettui asumaan vuonna 1685 Heikki Turusen autioksi jättämälle tilalle Puutosmäkeen. Puutosmäen tiloista kerrotaan jäljempänä. Perhe muutti vuoden 1693 jälkeen Rantasalmelle. Olavin poika Olavi ryhtyi ratsumieheksi. Seuraavaksi vanhin Olavi Olavinpojan pojista Tahvo asui poikansa Laurin perheen kanssa Leppävirran Huovilassa, mutta perhe palasi Isovihan jälkeen takaisin Juonionlahdelle. Tahvon vaimon nimestä ei ole tietoa. Lauri avioitui ensin Elli Tahvontytär Soinisen kanssa Juonionlahdelta. Tämä oli ollut aiemmin naimisissa tilallisen Iivari Juhonpoika Turusen pojan Sakarin kanssa. Ellin kuoltua Lauri avioitui Marketta Pertuntytär Lintusen kanssa. Tiedossa ei ole, mistä hän oli kotoisin. Heikki Olavinpoika avioitui tilallisen Antti Mustosen tyttären Annan kanssa Juonionlahden lounaispuolelta Kiukaanniemestä. Perheen asuinpaikasta ei ole tietoa. Heikin nuorempi poika Olavi siirtyi Rantasalmelle.

Olavi Tahvonpoika Soinisen kolmas poika Heikki jatkoi Juonionlahden tilan isäntänä veljensä Tahvon jälkeen. Hänen vaimonsa nimi ei ole tiedossa. Heikki kuoli luultavasti vuonna 1695, jolloin vanhimman veljen Tahvon poika Olavi jatkoi tilan isäntänä, kuten edellä on kerrottu. Näin Heikin pojille Olaville ja Tahvolle ei jäänyt omaa tilaa, vaan he asuivat Juonionlahden tilalla. Olavi Heikinpoika avioitui Anna Eerikintytär Karvosen kanssa. Tiedossa ei ole, mistä tämä oli kotoisin. Tahvo Heikinpojan vaimon nimestä ei ole tietoa. Tahvo kuoli vuonna 1724, jolloin hänen tyttärensä Kerttu oli vasta kolmentoista. Olavi otti veljensä tyttären kasvattityttärekseen. Kun Kerttu vuonna 1730 avioitui Puutosmäki 4 -tilan isännän Eerik Tuomaanpoika Puustisen pikkuveljen Tuomaan kanssa, Olavi vaimonsa sekä neljän lapsensa kanssa muutti Kertun mukana Puutosmäki 4 -tilalle. Eerik Puustinen oli ottanut itselleen vuonna 1723 Pekka Laurinpoika Turusen autioksi jättäneen tilan, joka sai myöhemmin nimekseen Pitkälahti. Eerik ja Tuomas olivat tulleet Puutosmäkeen Isovihan jälkeen ilman vanhempiaan. Mistä he saapuivat, ei ole tiedossa. Puustisia asui tuohon aikaan Rantasalmella, Heinävedellä sekä Juvalla.

Mielenkiintoista on se, ettei Olavi Heikinpoika (s. 1659) jäänyt asumaan serkkunsa Olavi Tahvonpojan (s. 1649) isännöimälle Juonionlahden tilalle, vaan hän muutti täysin vieraiden ihmisten omistamalle tilalle. Oliko mahdollisesti kyse jonkinlaisesta riidasta? Olavi Olavinpojan pojan Olavin ainut poikahan kuoli vuoden 1730 paikkeilla, ja tilalla oli isäntänä yhtiömies Eerik Laitinen. Tämä ei omistanut tilaa. Tilanne ratkesi vasta, kun Olavi Olavinpoika kuoli vuonna 1759. Kenties Pitkälahden tilalla tarvittiin myös uutta työvoimaa enemmän kuin Juonionlahden tilalla. Eerik Puustisen ottama tilahan oli ollut autio.

Olavi Heikinpojalla oli kaksi poikaa, Olavi ja Tahvo. Olavi avioitui tilallisen Olli Ollinpoika Antikaisen veljen Klemetin tyttären Kaarinan kanssa Ritoniemestä. Heidän vanhin poikansa Olavi avioitui tilallisen Iivari Eenokinpoika Turusen tyttären Ellin kanssa. Elli kuoli jo vajaa kuuden vuoden päästä avioitumisesta. Olavi avioitui samana vuonna talollisen Matti Pekanpoika Hiltusen tyttären Kaisan kanssa Puutosmäki 2 -tilalta. Perhe asui alkuun Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilalla. Perheen vanhin poika Olavi avioitui talollisen Olli Pekanpoika Miettisen tyttären Marketan kanssa Riistavedeltä. Seuraava poika Tahvo avioitui Marketan siskon Annan kanssa. Olavi ja Kaisa sekä pojat Olavi ja Tahvo perheineen muuttivat Kuopion maalaiskunnan Ryönään ja sieltä tilallisiksi Toivalan Pökösenmäkeen. Kolmas poika Matti avioitui Liisa Juhontytär Mikkosen kanssa Kuopion maalaiskunnan Pelonniemestä. Liisan kuoltua Matti avioitui Silja Susanna Pekantytär Tuovisen kanssa Kuopion maalaiskunnan Melanniemestä. Perhe asui alkuun Melanniemessä, kunnes Matti ryhtyi talolliseksi Tuusniemen Riistavesi 7 -tilalla. Olavin nuoremmat pojat Klemetti ja Yrjö jäivät alkuun asumaan Pitkälahden tilalle. Klemetti avioitui Inka Eliaantytär Kauhasen kanssa Kuopion maalaiskunnan Kehvosta. Klemetti toimi sotilaana. Lapsia ei heillä ollut. Yrjö avioitui Maria Pekantytär Kakkisen kanssa Melanniemestä. Perhe asui Melanniemessä ja Tuusniemen Pelonniemessä. Nuorin poika Paavo avioitui Anna Marketta Pekantytär Karppisen kanssa Leppävirran Saamaisista. Paavo toimi vuosina 1810–1818 tulliveneen soutajana Leppävirralla. Perhe muutti tämän jälkeen Toivalaan. Leskeksi jäätyään Paavo avioitui Karoliina Matintytär Turusen kanssa Riistavedeltä. Perhe asui Kirkkoherrakunnassa Kelloniemen kestikievarilla, missä Paavo toimi soutajana.

Olavi Olavinpoika Soinisen keskimmäinen poika Klemetti avioitui Kaisa Tahvontytär Soinisen kanssa Puutosmäki 3 -tilalta. Perhe asui Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilalla. Kaisa kuoli pian toisen lapsen Olavin syntymän jälkeen. Tytär oli kuollut aiemmin. Klemetti avioitui Kerttu Heikintytär Heiskasen kanssa Räsälästä. Olavi oli kahdeksan, kun isä kuoli. Olavi asui äitipuolensa kanssa Pitkälahden tilalla, kunnes avioitui Marketta Pekantytär Jääskeläisen kanssa Leppävirran Huovilan Rautionaho -tilalta. Olavi toimi jääkärinä vuonna 1812 perustetussa Suomen jääkärirykmentin Kuopion pataljoonassa, joka vuonna 1827 muutettiin tarkk’ampujapataljoonaksi. Pataljoona lakkautettiin vuonna 1830. Olavin velipuoli Heikki avioitui talollisen Paavo Paavonpoika Pekkarisen tyttären Siljan kanssa Räsälästä. Perhe asui Pitkälahden tilalla. Olavi Olavinpojan nuorin poika Yrjö avioitui Vappu Matintytär Hiltusen kanssa Kuopion maalaiskunnan Jälästä. Heidän ainut poika kuoli pienenä. Yrjö kuoli myös nuorena.

Olavi Heikinpojan toinen poika Tahvo avioitui Kaarina Klemetintytär Antikaisen sisaren Annan kanssa Ritoniemestä. Heidän ainut poikansa Olavi avioitui Anna Niilontytär Hartikaisen kanssa Leppävirran Saamaisista. Anna kuoli jo reilun vuoden päästä. Olavi avioitui Maria Ollintytär Räsäsen kanssa niin ikään Saamaisista. Maria kuoli viisi vuotta avioitumisesta. Olavi avioitui kolmannen kerran Anna Pekantytär Halosen kanssa Saamaisista. Tämän äidinäiti oli Sisla Klemetintytär Soininen Puutosmäki 3 -tilalta.  Olavi muutti kolmannen kerran leskeksi jäätyään Räsälään Räsälä 4 Kulhuva Soinila -tilalle nuoremman poikansa Heikin kanssa. Hänen vanhempi poikansa Tahvo jatkoi Saamaisissa Ylä-Soinila -tilan isäntänä.

Juonionlahden tilan isännän Olavi Tahvonpoika Soinisen neljäs poika Lauri asui Juonionlahden tilalla. Kuten aiemmin on kerrottu, hänen ainut poikansa Juho kuoli jo vuonna 1678. Tämä oli ilmeisesti vielä keskenkasvuinen.

Edeltä käy ilmi, että Juonionlahden tilan isännän Olavi Olavinpoika Soinisen poika Olavi kuoli nuorena, eikä hänellä ollut perhettä. Isä Olavin kuoltua vuonna 1759 hänen serkkunsa Tahvo Klemetinpoika sekä tämän poika Klemetti perheineen palasivat Juonionlahdelle. Klemetti ryhtyi tilan isännäksi, ja tila sai nimen Juonionlahti 1 Klemettilä. Klemetin nuorin veli Tuomas tuli perheineen Juonionlahdelle 1760-luvun puolessa välissä. Näin Juonionlahden tila siirtyi Soinisten toisen sukuhaaran haltuun.

Osa niistä Soinisten nuorista miehistä, jotka eivät saaneet omaa tilaa, jäi asumaan Juonionlahdelle tai Puutosmäkeen toisten tiloille. Osa lähti kokonaan uusille seuduille, missä he toimivat joka tilallisina, itsellisinä tai muissa ammateissa. Osaa houkutteli sotilasura. Jokunen meni kotivävyksi mm. Räsälään. Jotkut tilattomat saivat hankituksi itselleen tilan, kuten em. Olavi Tahvonpoika Soininen ja hänen poikansa Tahvo ja Heikki. Nuorempi veli ei juuri koskaan jäänyt vanhemman veljensä rengiksi. Rengin paikka vaikka naapurikylässä oli parempi vaihtoehto.

Puutosmäessä asui Turusia jo 1500-luvun puolesta välistä alkaen. Puutosmäen tilan ensimmäiset isännät olivat Paavo Matinpoika Turunen vuosina 1541–1545, Juho Paavonpoika Turunen vuosina 1546–1579 sekä Juho Juhonpoika Turunen vuosina 1580–1634 eli ilmeisesti kolme sukupolvea. Vuoden 1625 myllytulliluettelon (henkikirja) mukaan Turusilla oli Puutosmäessä edelleen kolme tilaa. Isäntinä olivat Yrjö Turunen, Pekka Yrjönpoika Turunen ja Matti Pekanpoika Turunen eli ilmeisesti edelleen kolme sukupolvea. Vuoden 1635 maakirjan mukaan isäntinä olivat Matti Pekanpoika Turunen, Olli Matinpoika Turunen sekä Juho Jaakonpoika Turunen. Tiedossa ei ole, mitä sukua Juho Jaakonpoika oli Matti Turuselle ja tämän pojalle Ollille. Olli Turusen tila autioitui pian tämän jälkeen. Vuoden 1645 henkikirjaan on merkitty, että Juho Jaakonpoika Turusen veli (ilman nimeä) oli nihti eli jalkaväen sotilas. Tilalla asui myös sisar (ilman nimeä), joka oli sokea. 1600-luvun puolen välin jälkeen Matti Pekanpoika Turusen tilaa isännöi hänen poikansa Lauri. Toinen tila oli jakautunut kolmeksi tilaksi, ja isäntinä toimivat Juho, Jaakko ja Iivari Jaakonpoika Turunen. Vuoden 1660 henkikirjoissa mainitaan yo. isäntien lisäksi Heikki Turunen sekä Aapo Turunen. He asuivat ilmeisesti omana ruokakuntanaan jonkun Turusen tilalla. Tiedossa ei ole, mitä sukua he olivat muille Turusille. Vuoden 1681 maakirjassa Jaakko Jaakonpoika Turusen tilalla oli isäntänä Lauri Lappalainen. Iivari Jaakonpoika Turusen tilan isäntänä oli Heikki Turunen. Kyseessä lienee eri henkilö kuin vuoden 1660 henkikirjassa mainittu Heikki Turunen. Vuoden 1685 maakirjassa mainitaan Lauri Matinpoika Turusen tilalla isäntänä Risto Ollinpoika Möykkynen. Juho Jaakonpoika Turusen tilan isäntänä oli hänen poikansa Iivari. Heikki Turusen tilan isäntänä oli Olavi Olavinpoika Soininen. Heikki Turunen oli jättänyt tilan autioksi. Olavi Soinisen perhe muutti tilalle vuonna 1685. Olavi oli Juonionlahden tilan isäntänä 1600-luvun alkupuolella toimineen Olavi Tahvonpojan pojan Olavin poika. Olavi Olavinpojan perhe vietti Puutosmäessä vajaa kymmenen vuotta, se siirtyi vuoden 1693 jälkeen Rantasalmelle. Vuoden 1695 maakirjassa Risto Möykkysen tilalla oli uutena isäntänä Juho Turunen. Vuoden 1698 maakirjasta käy ilmi, että hän on Lauri Matinpoika Turusen poika. Juho Jaakonpoika Turusen tilalla jatkoi edelleen hänen poikansa Iivari. Lauri Lappalaisen tilalla uutena isäntänä oli Paavo Turunen. Vuoden 1698 maakirjasta käy ilmi, että hän on Jaakko Jaakonpoika Turusen poika. Olavi Soinisen siirryttyä Rantasalmelle tilan isäntänä jatkoi Pekka Laurinpoika Turunen, joka on myös Lauri Matinpoika Turusen poika. Näin 1600-luvun lopussa Puutosmäen kaikki neljä tilaa olivat Turusten omistuksessa.

Vuosisadan vaihteessa Juho Laurinpoika Turusen tilan isäntänä oli Eenokki Iivarinpoika Turunen. Tilalla asui myös hänen veljensä Jaakko. Muut isännät olivat Iivari Juhonpoika Turunen, Paavo Jaakonpoika Turunen sekä Pekka Laurinpoika Turunen. Iivari Turusen tilalla asuivat hänen poikansa Sakari vaimoineen sekä poika Juho. Iivari Turunen kuoli vuonna 1707. Paavo Turusen tilalla asui hänen veljensä Juho perheineen. Pekka Turusen tilan isäntänä oli veli Olli. Tilalla asuivat myös veljet Juho ja Jösta perheineen.

Isovihan jälkeen vuonna 1722 isännät olivat muuten samoja, mutta Paavo Jaakonpoika Turusen tilalla isäntänä oli Tahvo Klemetinpoika Soininen Juonionlahdelta. Hän oli ottanut itselleen vuonna 1711 Paavo Jaakonpoika Turusen autioksi jättäneen tilan Puutosmäessä ja perhe oli asettunut sinne asumaan (Puutosmäki 3). Tahvo Soinisen tila oli perintötila, muut tilat olivat muuttuneet kruununtiloiksi. Vuonna 1725 Eenokki Iivarinpoika Turusen tilan isäntänä toimi hänen poikansa Iivari (Puutosmäki 1). Eenokin isän Iivari Juhonpoika Turusen tilalla toimi Pekka Niilonpoika Roininen (Puutosmäki 2). Tahvo Soininen jatkoi Puutosmäen perintötilan isäntänä. Tilalla asui myös sisar Sisla sekä tämän puoliso Lauri Koponen. Olli Laurinpoika Turusen tilalla oli nyt Eerik Tuomaanpoika Puustinen (Puutosmäki 4). Vuonna 1730 Pekka Roinisen poika Niilo jatkoi Puutosmäki 2 -tilan isäntänä. Vuonna 1739 Tahvo Soinisen poika Klemetti jatkoi tilan Puutosmäki 3 -tilan isäntänä.

Vuoden 1750 maakirjaan on Puutosmäki 1 -tilalle merkitty Iivari Iivarinpoika Turunen. Iivari Eenokinpojalla ei kuitenkaan ollut Iivari-nimistä poikaa, joten kyseessä on kirjurin virhe. Varsinkin, kun vuoden 1765 maakirjassa on isännäksi merkitty jälleen Iivari Eenokinpoika. Puutosmäki 2 -tilan isäntänä toimi Niilo Pekanpoika Roininen. Puutosmäki 3 -tilaa isännöi Klemetti Tahvonpoika Soininen. Puutosmäki 4 -tilan isäntänä toimi Eerik Tuomaanpoika Puustinen. Vuonna 1775 kruununtilojen isännät olivat Iivari Eenokinpoika Turunen, Matti Pekanpoika Hiltunen ja Tuomas Tuomaanpoika Puustinen. Tuomas Puustinen oli Eerik Tuomaanpoika Puustisen pikkuveljen Tuomaan vanhin poika. Äiti oli Kerttu Tahvontytär Soininen. Tuomas hukkui avantoon vuonna 1765. Hänet löydettiin ilmeisesti 6.1.1769, koska se on merkitty kuolinajankohdaksi. Tuomaan isä Tuomas oli hukkunut vuonna 1761. Tilan isäntänä jatkoi Tuomaan toinen poika Lauri. Nimet maakirjoihin päivittyivät viiveellä. Perintötilan isäntänä toimi Juonionlahden tilalle siirtyneen Klemetti Tahvonpoika Soinisen poika Paavo.

Merkille pantavaa on, että kun Tahvo Klemetinpoika Soininen ja hänen vanhin poikansa Klemetti siirtyivät Puutosmäestä 1760-luvun alussa Juonionlahdelle Olavi Olavinpoika Soinisen kuoltua, Puutosmäki 3 -tilan isännäksi tuli Klemetin poika Paavo. Näin isä Tahvon keskimmäinen poika Tahvo jäi ilman tilan isännyyttä. Hän jäi kuitenkin asumaan Puutosmäki 3 -tilalle. Hän kuoli vuonna 1776. Hänen vanhempi poikansa Tahvo asui perheineen Puutosmäki 3 -tilalla vuoteen 1784. Tämän jälkeen Tahvo toimi mäkitupalaisena Puutosmäessä vuoteen 1804, minkä jälkeen hän muutti perheineen Leppävirralle Saamaisiin. Tahvon ainut poika kuoli pienenä, joten suku sammui. Ehkä Tahvo Klemetinpoika Soininen, joka 1700-luvun alussa otti Paavo Turusen autioksi jättämän tilan Puutosmäestä, päätti historian kulun, kun tilojen isännyydet jaettiin em. tavalla. Hän näyttää suosineen vanhinta ja nuorinta poikaansa Klemettiä ja Tuomasta.

Iivari Eenokinpoika Turunen kuoli vuonna 1785 86-vuotiaana. Vuonna 1789 päättyneessä isojaossa Puutosmäki 1 -tila jakautui kahdeksi erilliseksi tilaksi: Puutosmäki 1 Alapiha ja Puutosmäki 2 Ollila Iivarin poikien Yrjön ja Ollin kesken.

Puutosmäki 2 -tilan isäntä oli Niilo Matinpoika Hiltunen, joka oli Matti Pekanpoika Hiltusen nuorin poika. Matti kuoli vuonna 1790. Puutosmäki 3 -tilan isäntänä oli Paavo Klemetinpoika Soininen. Hän kuoli myös vuonna 1790. Puutosmäki 4 -tilan isäntänä toimi Lauri Tuomaanpoika Puustinen. Puutosmäen isojako saatiin päätökseen vuonna 1789, mutta tiedot maakirjoihin päivittyivät viiveellä.

Ennen Juonionlahden ja Puutosmäen isojakoa Juonionlahdella oli yksi tila, Juonionlahti 1 Klemettilä. Puutosmäessä oli neljä tilaa, Puutosmäki 1, Puutosmäki 2, Puutosmäki 3 ja Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilat. Ainoastaan yksi tila oli Turusten omistuksessa, vaikka 1600-luvun lopussa kaikki neljä tilaa olivat olleet Turusten isännöimiä. Matti Pekanpoika Turusen sukuhaara joko sammui tai sitten suku muutti pois Puutosmäestä. Roiniset muuttivat Leppävirralle 1700-luvun puolessa välissä, tilalle tuli Hiltusia.

Isojaon myötä syntyi uusia tiloja

Juonionlahti 1 Klemettilä -tilan isännän Klemetti Tahvonpoika Soinisen vanhimman pojan Tahvon vanhin poika Klemetti avioitui talollisen Juha Itkosen tyttären Marketan kanssa Leppävirran Saamaisista. Klemetti sai Juonionlahti 1 Klemettilä -tilan. Hänen veljensä Pekka avioitui Marketta Toivasen kanssa Leppävirran Kotalahdelta. Pekka sai Juonionlahti 1 Klemettilä Pietula -tilan, joka ilmeisesti lohkottiin päätilasta. Isä Tahvo kuoli ennen isäänsä, minkä vuoksi tilat periytyivät hänen pojilleen. Hänen leskensä Helena Pekantytär Eskelinen asui vanhemman poikansa taloudessa Klemettilässä.

Klemetti Tahvonpojan toinen poika Klemetti avioitui Liisa Olavintytär Soinisen kanssa Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilalta. Perhe asui Puutosmäki 3 -tilalla. Klemetti sai Puutosmäki 6 Anttila Heinäselkä -tilan. Hänen kahdeksasta pojastaan vanhin Klemetti avioitui Anna Venäläisen kanssa Maaningalta. Klemetti Klemetinpoika sai Anttila-Heinäselkä -tilan ¼ manttaalia. Annan kuoltua Klemetti avioitui leski Anna Kakkisen kanssa Vehmasmäestä. Tällä oli seitsemän lasta edellisestä avioliitosta. Klemetillä oli kolme elossa olevaa lasta ensimmäisestä avioliitostaan. Yhteisistä lapsista kaksi poikaa jäi eloon. Toinen Klemetti Klemetinpojan pojista Olavi avioitui talollisen Mikko Eerikinpoika Kankkusen tyttären Marketan kanssa Räsälän Heinämäestä. Olavi ryhtyi sotilaaksi ja toimi ruotusotamiehenä Kuopion komppaniassa ruodussa nro 113, mutta asui Räsälä 7 -tilalla. Sotilasnimeltään hän oli ”Varg” (susi). Olavi kuoli vuonna 1811 luultavasti tauteihin armeijan palveluksessa Ruotsissa, minne hän oli joutunut pakenemaan vuonna 1808 Venäjän vallattua Suomen. Hänellä oli neljä elossa olevaa lasta, kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Klemetti Klemetinpojan kolmas poika Tahvo kuoli 28-vuotiaana. Hän oli perheetön. Neljäs poika Heikki avioitui tilallinen Olli Eerikinpoika Räsäsen tyttären Liisan kanssa Räsälästä. Liisan äidin Kaarina Eerikintytär Laitisen isä Eerik Laitinen oli ollut Juonionlahden tilan yhdysmies ennen 1700-luvun puoltaväliä. Heikki sai Anttila Heinäselkä -tilan ¼ manttaalia yhdessä veljensä Paavon kanssa. Heikillä ei ollut yhtään aikuiseksi elänyttä poikaa. Viides poika Tuomas avioitui talollisen Paavo Paavonpoika Pekkarisen tyttären Siljan kanssa Räsälästä Räsälä 6 -tilalta. Tuomas meni kotivävyksi Räsälään. Hän kuoli jo 24-vuotiaana. Hänellä oli yksi tytär. Kuudes poika Yrjö kuoli 15-vuotiaana. Seitsemäs poika Paavo avioitui Helena Laurintytär Tuomaisen kanssa Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilalta. Paavo sai, kuten edellä on kerrottu Anttila Heinäselän tilasta yhdessä veljensä Heikin kanssa ¼ manttaalia. Perhe asui Puutosmäki 4 Tuomala Heinäjoki -tilalla vuosina 1832–1833, minkä jälkeen se siirtyi Ritoniemi 25 Eitikansaaren Litmalahteen Soisalon saaren pohjoispuolelle. Paavolla oli yhdeksän aikuiseksi elänyttä lasta, neljä poikaa ja viisi tyttöä. Pojat muuttivat myöhemmin Maaningalle ja Nilsiään. Paavon muutettua perheineen pois Puutosmäestä ja hänen veljensä Heikin kuoltua ilman perillistä, heidän omistamansa tila jäi ilman jatkajaa. Se ilmeisesti yhdistettiin joko päätilaan tai muihin tiloihin. Klemetti Klemetinpojan kahdeksas poika Antti avioitui talollisen Paavo Paavonpoika Räsäsen tyttären Kaisan kanssa Räsälästä. Antti kuoli salamaniskuun 27-vuotiaana. Häneltä jäi kaksi pientä poikaa.

Klemetti Tahvonpoika Soinisen kolmas poika Paavo avioitui Kristiina Mikontytär Juutilaisen kanssa Puutossalmelta. Paavo sai Puutosmäki 5 Soinila -tilan. Ainut poika Klemetti avioitui Riitta Sakarintytär Turusen kanssa Juonionlahdelta. Riitan isä Sakari Sakarinpoika Turunen oli sotilas, sotilasnimeltään ”Weck”. Hän toimi myös torpparina Juonionlahdella.  Klemetti jatkoi Soinila -tilan isäntänä isänsä jälkeen.

Klemetti Tahvonpojan neljäs poika Heikki avioitui talollisen Paavo Nuutisen tyttären Aunen kanssa Leppävirran Saamaisista. Heikki sai Juonionlahti 2 Jokela Heikkilä -tilan. Hänen vanhin poikansa Paavo avioitui Anna Kaisa Tuovisen kanssa Toivalasta. Paavo sai Jokela Heikkilä -tilasta erotetun Jokela Paavola -tilan. Paavon veli Tahvo avioitui talollisen Heikki Heikinpoika Hiltusen tyttären Anna Siljan kanssa Hiltulanlahdelta. Perhe asui alkuun Jokela Heikkilä -tilalla, kunnes se muutti Juonionlahti 4 Tuomala Saviaho -tilalle vuonna 1838. Paavon toinen veli Heikki avioitui Marketta Hyvärisen kanssa Leppävirran Reinikkalasta. Heikki oli alkuun kotivävynä Reinikkalassa. Vaimonsa kuoltua parin vuoden päästä avioitumisesta Heikki avioitui torpparin tyttären Marketta Juhontytär Björnin kanssa Leppävirran Saamaisista ja perhe palasi takaisin Juonionlahdelle. Heikki oli Juonionlahti 4 Tuomala Saviaho -tilan isäntä. Vuonna 1841 ainoan poikansa kuoltua Heikki muutti perheineen Puutossalmi 1 Jaakkola -tilalle.  Hän sokeutui ja perhe palasi takaisin Juonionlahdelle Juonionlahti 3 Soinila Tuomaala -tilalle. Puolisot kuuluivat kirkonvaivaisiin, minkäänlaista sosiaaliturvaahan ei tuolloin ollut. Juonionlahti 2 Jokela Heikkilä -tila siirtyi tämän jälkeen Tahvo Fredrik Tuomaanpoika Soinisen omistukseen Juonionlahti 5 Paavola Staffola -tilalta. Näin tila siirtyi Juonionlahden tilan isännän Klemetti Tahvonpoika Soinisen suvulta Klemetin pikkuveljen Tuomas Tahvonpojan suvulle.

Edellä on myös kerrottu, että Juonionlahden tilalle Puutosmäki 3 -tilalta siirtyneen Tahvo Klemetinpoika Soinisen keskimmäinen poika Tahvo jäi Puutosmäki 3 -tilalle. Hänen poikansa Tahvo avioitui talollisen Mikko Ollinpoika Miettisen tyttären Kristiinan kanssa Tervassalon Miettilästä Soisalon saaren pohjoisosasta. Ainut poika kuoli pienenä. Perhe asui Puutosmäki 3 -tilalla vuoteen 1784. Tämän jälkeen se toimi mäkitupalaisena Puutosmäessä vuoteen 1804, minkä jälkeen se muutti Leppävirralle Saamainen 7 -tilalle. Tahvon veli Aapo ryhtyi ruotusotilaaksi Kuopion komppaniassa ruotu nro 68:ssa ja oli sotilasnimeltään ”Hjort” (hirvi). Hän sai eron ruodun pyynnöstä vuonna 1794. Hän oli naimaton. Koska sotilailla ei ollut minkäänlaista eläkejärjestelmää, hän kuoli kerjäläisenä.

Tahvo Klemetinpoika Soinisen nuorin poika Tuomas asui perheineen alkuun vaimonsa Anna Räsäsen kotitilalla Räsälänlahdella Havukkalassa ja Räsälä 1 Heinämäessä. Perhe muutti 1760-luvun puolessa välissä Juonionlahdelle Klemettilään, minne isä Tahvo ja isoveli Klemetti olivat muuttaneet 1760-luvun alussa. Perhe asui Klemettilässä omana ruokakuntanaan. Tuomaksen vanhin poika Tahvo avioitui talollisen Heikki Hiltusen tyttären Annan kanssa Hiltulanlahdelta. Tahvo sai isojaossa Juonionlahti 5 Paavola Staffola -tilan. Tahvon vanhempi poika Tuomas avioitui talollisen Antti Antinpoika Miettisen tyttären Sofian kanssa Tervassalon Miettilästä ja jatkoi tilan isäntänä isänsä jälkeen. Nuorempi poika Tahvo avioitui talollisen Sipi Pekanpoika Mönkkösen tyttären Kreetan kanssa Räsälästä. Kreetan kuoltua Tahvo avioitui Inka Hyvärisen kanssa. Ei ole tiedossa, mistä tämä oli kotoisin. Tahvo sai Isojaossa Juonionlahti 5 Paavola Harjula -tilan. Tuomas Tahvonpojan toinen poika Tuomas avioitui Eeva Liisa Pekantytär Eskelisen kanssa Kuopion maalaiskunnan Kaislastenlahdelta. Tuomas sai isojaossa Juonionlahti 3 Soinila Tuomaala -tilan (1/8 manttaalia). Hänen ainut poikansa Tuomas avioitui Anna Maria Vihavaisen kanssa ja jatkoi tilan isäntänä isänsä jälkeen. Tuomas Tahvonpojan nuorin poika Paavo avioitui Sofia Antintytär Miettisen siskon Marketan kanssa. Perhe asui aluksi Juonionlahti 1 -tilalla vuosina 1796–1803, minkä jälkeen se muutti vaimon kotitaloon Miettilä 1 -tilalle ja asui siellä vuoteen 1804. Tämän jälkeen perhe muutti Nilsiään Syvärilä 1 -taloon, jossa se asui vuoteen 1806. Sieltä perhe muutti Tuusniemelle.

Isojaon jälkeen 1700-luvun lopussa Juonionlahdella ja Puutosmäessä asusti edelleen yli kaksikymmentä Soinisten ruokakuntaa. Perheitä oli muuttanut muualle, mutta lapsikuolleisuus oli vähentynyt. Alkuperäiset tilat olivat olleet sen verran suuria, että niistä oli lohkottu pienempiä, elinvoimaisia tiloja. Siitä huolimatta ei kaikille Soinisten perheille riittänyt omia tiloja.

Todettakoon, että kaikki Soinisten omistamat Juonionlahden ja Puutosmäen tilat olivat Puutosmäestä Juonionlahteen 1760-luvulla palanneiden Klemetti ja Tuomas Tahvonpoika Soinisen jälkeläisten hallussa. Kertaakaan ei 1600- ja 1700-luvulla Soinisten tila jäänyt ilman oman suvun isäntää lukuun ottamatta edellä kerrottua Juonionlahti Klemettilä -tilaa. Sinnekin saatiin suvusta uusi isäntä, kun Olavi Olavinpoika Soinisen (s. 1671) serkun Tahvo Klemetinpoika Soinisen (s. 1684) poika Klemetti ryhtyi tilan uudeksi isännäksi Olavin kuoltua vuonna 1759. Näin naapurikylien nuoret miehet eivät saaneet Soinisilta edes kotivävyn paikkaa. Muutama Soinisten poika meni kotivävyksi Räsälään. Soinisia lähti myös mm. Ritoniemeen, Leppävirralle, Rantasalmelle sekä Kaaville. Jokunen ryhtyi torppariksi mm. Leppävirran Polvijärvellä, muutama meni myös sotilaaksi. Sotilaiden kohtalo ei ollut hääppöinen. Edellä on kerrottu, että Olavi Klemetinpoika Soininen eli Varg kuoli 45-vuotiaana vuonna 1811 Ruotsissa. Aapo Tahvonpoika Soininen eli Hjort sai eron 67-vuotiaana vuonna 1833, mutta jäi vaille minkäänlaista taloudellista tukea. Aapon isä oli asunut Puutosmäki 3 -tilalla. Ainut veli Tahvo oli kuollut jo vuonna 1822. Ratsumieheksi Rantasalmelle mennyt Olavi Olavinpoika Soininen jatkoi itsellisenä Rantasalmen Joutsenmäessä.

Soinisten eri sukuhaarojen jatkuminen Juonionlahdella ja Puutosmäessä isojaon jälkeen

Edellä on luotu katsaus Leppävirralta Kurjalanrannan Kuivaniemestä Juonionlahdelle 1600-luvun alussa tulleen Tahvo Olavinpoika Soinisen jälkeläisten vaiheisiin 1800-luvun alkupuolelle sakka. Katsotaan vielä, miten kunkin sukuhaaran kävi aikojen saatossa.

Juonionlahden tilan isäntänä vuoteen 1641 toimineella Olavi Tahvonpoika Soinisella oli neljä poikaa. Näistä vanhimman pojan Tahvon, joka toimi tilan isäntänä vuosina 1643–1680, vanhimman pojan Olavin sukuhaara sammui, kun tämän pojan Olavin poika Olavi kuoli nuorena. Isä Olavin veli Klemetti oli naimaton. Tahvon toinen poika Tahvo asui veljensä tilalla. Hänen ainut poikansa Lauri lähti torppariksi Leppävirran Saamaisiin. Tämän poika siirtyi torppariksi Leppävirran Polvijärvelle. Myöhemmin sukua oli torpparina Heinävedellä. Tahvon kolmas poika Klemetti asui niin ikään veljensä tilalla Juonionlahdella. Kuten aiemmin on kerrottu, Klemetin poika Tahvo otti vuonna 1711 Paavo Jaakonpoika Turusen autioksi jättäneen tilan Puutosmäestä. 1700-luvun puolessa välissä Tahvo sekä hänen vanhin ja nuorin poikansa Klemetti ja Tuomas palasivat ilman isäntää jääneelle Juonionlahden tilalle. Keskimmäinen poika Tahvo jäi Puutosmäkeen. Edellä on kerrottu, että Klemetin ja Tuomaksen jälkeläiset saivat isojaossa tilan joko Juonionlahdelta tai Puutosmäestä. Heidän pojillaan oli poikia, joten sukuhaarat jatkuivat. Muutama sukuhaara sammui, kun perheeseen ei syntynyt aikuiseksi eläneitä poikia. Tahvo Olavinpojan neljäs poika Lauri asui veljensä Olavin isännöimällä tilalla. Hänen ainut poikansa Tahvo siirtyi Isovihan jälkeen Pohjois-Pohjanmaalle Siikajoelle. Myöhemmin perhe asui Pyhäjärvellä.

Ihmetystä herättää Juonionlahden tilan kohtalo. Olavi Tahvonpoika oli päälle kolmenkymmenen isänsä kuollessa vuonna 1681. Hän ei kuitenkaan saanut tilan isännyyttä ennen kuin hänen setänsä Heikki kuoli vuonna 1695. Olavi toimi tilan isäntänä Isovihan aikaan saakka. Hän kuoli vuonna 1724 ja oli tuolloin jo 75-vuotias. Isovihan jälkeen vuonna 1722 Olavin poika Olavi toimi tilan isäntänä. Tämän ainut poika Olavi kuoli luultavasti 1720 tai 1730 -luvuilla, häntä ei ole merkitty vuoden 1722 henkikirjaan, vaikka hän oli tuolloin yli 15-vuotias. Hänen nimensä on vuosien 1728–1738 rippikirjassa, mutta nimi on yliviivattu.  Isä Olavi oli tuolloin jo päälle kuudenkymmenen. Vuodesta 1734 maakirjoihin on merkitty tilan isännäksi Eerik Laitinen, joka toimi tilalla yhtiömiehenä. Eerik Laitinen oli parikymmentä vuotta nuorempi kuin Olavi, joten hän sopi vastaamaan tilasta. Oliko mahdollisesti serkuksilla Olavi Olavinpojalla ja Tahvo Klemetinpojalla ollut keskinäisiä erimielisyyksiä? Toisaalta Tahvo otti vuonna 1711 Puutosmäen tilan ja muutti perheineen sinne. Olavi Olavinpojan poika Olavi oli tuolloin vielä elossa ja hänestä piti tulla Juonionlahden tilan uusi isäntä. Tilanne ratkesi vasta, kun isä Olavi Olavinpoika kuoli vuonna 1759 88-vuotiaana. Tahvo Klemetinpoika muutti vanhoilla päivillään takaisin Juonionlahdelle. Hänen poikansa Klemetti muutti myös Juonionlahdelle, myöhemmin perästä seurasi toinen poika Tuomas. Näin Juonionlahden tila säilyi Juonionlahden isäntänä vuosina 1643–1680 toimineen Tahvo Olavinpojan jälkeläisillä, muttei enää vanhimman pojan jälkeläisillä, koska se sukuhaara sammui.

Olavi Tahvonpoika Soinisen toisen pojan Olavin kuudesta pojasta kolme Juho, Lauri ja Paavo, lähti talollisiksi Kaavin Varislahdelle. Myöhemmin heidän jälkeläisensä levittäytyivät laajemmalle alueelle, mm. Saarivaaraan ja Maarianvaaraan. Olavin vanhin poika Olavi perheineen asui ensin Heikki Turusen autioksi jättämällä Puutosmäen tilalla, kunnes se muutti Rantasalmelle vuoden 1693 jälkeen. Toiseksi vanhin poika Tahvo asui Juonionlahden tilalla. Tahvo ja hänen poikansa Lauri olivat Isovihan aikaan Leppävirran Huovilassa, mutta palasivat Isovihan päätyttyä Juonionlahdelle. Kuudes poika Heikki asui jossain päin Kuopion maalaiskuntaa. Hänen poikansa siirtyi Rantasalmelle. Näin yksikään Olavi Olavinpojan pojista ei saanut Juonionlahdelta tai Puutosmäestä omaa tilaa. Olavi Tahvonpojan kolmannen pojan Heikin poika Olavi siirtyi kasvattityttärensä Kerttu Tahvontytär Soinisen avioliiton myötä Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilalle. Tila oli Puustisten omistuksessa. Myöhemmin sukua siirtyi Kuopion maalaiskunnan Ryönään ja Toivalaan sekä Leppävirran Huovilaan. Olavi Tahvonpojan neljäs poika Lauri asui Juonionlahden tilalla. Hänellä ei ollut aikuiseksi eläneitä poikia. Näin Olavi Tahvonpojan neljästä pojasta ainoastaan vanhimman eli Tahvon pojan Klemetin kaksi poikaa jäi jatkamaan tilanpitoa Juonionlahdella ja myöhemmin Puutosmäessä. Heillä oli niin paljon poikia, että osan oli muutettava pois, koska kaikille ei riittänyt omaa tilaa.

1800-luvun puolen välin tiloja ja isäntiä Juonionlahdella ja Puutosmäessä

Soinis-perheiden määrä kasvoi Juonionlahdella ja Puutosmäessä siitäkin huolimatta, että useita perheitä muutti muualle. Lapsikuolleisuus väheni, joten poikienkin lukumäärä perheissä kasvoi. 1800-luvun puoleen väliin mennessä oli syntynyt uusia tiloja, kuten edellä kirjoitetusta voidaan todeta.

Juonionlahti 1 Klemettilä -tilan isännän Klemetti Tahvonpoika Soinisen vanhin poika Tahvo kuoli ennen isäänsä. Tahvon vanhempi poika Klemetti sai isojaossa Juonionlahti 1 Klemettilä -tilan. Klemetin kuoltua hänen vanhempi poikansa Tahvo jatkoi tilan isäntänä. Hän oli vasta päälle kahdenkymmenen. Tahvo avioitui Puutosmäki 2 Ollila -tilan isännän Iivari Ollinpoika Turusen tyttären Vapun kanssa. Iivari oli Iivari Eenokinpoika Turusen pojanpoika. Tahvon ainut poika kuoli pienenä, joten suku sammui. Tahvon vanhin tytär Anna Maria avioitui Malakias Pölläsen kanssa Leppävirran Sarkamäestä. Tämä tuli isännäksi vaimonsa tilalle appensa kuoltua. Perhe muutti Leppävirralle vuonna 1850. Klemettilä -tilaa ei mainita enää rippikirjoissa tämän jälkeen, joten se yhdistettiin mahdollisesti Klemettilä Pietula -tilaan tai sitten maat jaettiin muiden tilojen kesken. 1900-luvun vaihteessa rippikirjoissa mainitaan tila Juonionlahti 1 ilman nimeä Klemettilä. Tahvon veli Pekka avioitui talollisen Pekka Pekanpoika Kankkusen tyttären Marian kanssa Räsälästä. Perhe asui alkuun Juonionlahdella, mutta muutti vuonna 1832 Maaningalle Käärmelahti 32 -tilalle. Näin tämä sukuhaara ei enää jatkanut tilanpitoa Juonionlahdella.

Klemetti Tahvonpoika Soinisen toinen poika Klemetti sai isojaossa Puutosmäki 6 Anttila Heinäselkä -tilan. Klemetti kuoli vuonna 1800. Vanhin poika Klemetti sai Anttila Heinäselkä -tilan ¼ manttaalia. Klemetti kuoltua hänen vanhin poikansa Heikki jatkoi tilan isäntänä. Heikki avioitui Anna Susanna Ollintytär Mönkkösen kanssa Niinimäestä, ja tämän kuoltua reilun kuukauden päästä vihkimisestä, talollisen Eerik Ollinpoika Räsäsen tyttären Katariinan kanssa Räsälästä. Heikillä oli vain yksi aikuiseksi elänyt poika, Heikki. Tämä jatkoi tilan isäntänä isänsä kuoltua. Heikki avioitui talollisen Matti Juhonpoika Tirkkosen tyttären Anna Kaisan kanssa Leppävirran Petromäestä. Koska Heikki oli lapseton ja sairaalloinen ja Anna Kaisa kuoli vajaa nelikymppisenä, Heikin vanhimman sisaren Kreeta Liisan mies Juho Heikki Tahvonpoika Soininen osti tilan vuonna 1862. Näin tila pysyi edelleen Soinisten omistuksessa. Juho Heikin isä Tahvo Tahvonpoika oli saanut isojaossa Juonionlahti 5 Paavola Harjula -tilan, jota isännöi Juho Heikin isoveli Tahvo. Juho Heikin perhe muutti vuonna 1860 Juonionlahti 1 Klemettilä Pietula -tilalle, joka oli Heikki ja Tahvo Pekanpoika Soinisen omistuksessa, vaikka Heikki asui Litmaniemessä ja Tahvo Leppävirralla. Tahvon kuoltua Heikki omisti yksin tilan ainakin 1860-luvun alkuun saakka. Juonionlahti 1 -tila siirtyi Heikin kuoltua Taavetti Tahvonpoika Soinisen poikien Aaron ja Taavetin omistukseen. He olivat lähtöisin Juonionlahti 3 (ent. 5) Paavola Harjula -tilalta. Vuonna 1862 Juho Heikin perhe muutti Anttila Heinäselkä -tilalle. Klemettilä Pietula -tila jäi vuokraviljelyyn. Juho Heikki oli Juonionlahdelle 1760-luvun puolessa välissä muuttaneen Tuomas Tahvonpoika Soinisen jälkeläisiä. Klemetti Klemetinpoika Soinisen toinen poika Olavi ryhtyi sotilaaksi ja kuoli Ruotsissa vuonna 1811. Hänen vaimonsa jäi Räsälään neljän elossa olevan lapsen kanssa. Kolmas poika Tahvo kuoli naimattomana 28-vuotiaana. Neljäs poika Heikki sai isojaossa Puutosmäki 6 Anttila Heinäselässä yhdessä veljensä Paavon kanssa ¼ manttaalia. Heikin ainut poika kuoli pienenä. Viides poika Tuomas meni kotivävyksi Räsälään. Hän kuoli 24-vuotiaana. Hänellä oli yksi tytär. Kuudes poika Paavo sai isojaossa Anttila Heinäselän talosta yhdessä veljensä Heikin kanssa ¼ manttaalia. Perhe asui Puutosmäki 4 Tuomala Heinäjoella vuosina 1832–1833, minkä jälkeen se siirtyi Ritoniemi 25 Eitikansaaren Litmalahteen. Seitsemäs poika Antti asui perheineen Anttila Heinäselkä -tilalla. Hän kuoli 27-vuotiaana. Häneltä jäi kaksi poikaa.

Klemetti Tahvonpoika Soinisen kolmas poika Paavo sai isojaossa Puutosmäki 5 Soinila -tilan. Hän kuoli jo vuonna 1790. Hänen ainut aikuiseksi elänyt poika Klemetti jatkoi tilan isäntänä. Klemetin kuoltua hänen vanhin poikansa Heikki jatkoi tilan viljelyä. Hän avioitui Inka Helena Leskisen kanssa Nilsiän Rissalasta. Heikin nuoremmat veljet Pekka ja Juho Fredrik muuttivat muualle. Heikin kuoltua vuonna 1857 tila oli vuokraviljelyssä.

Klemetti Tahvonpojan neljäs poika Heikki sai isojaossa Juonionlahti 2 Jokela Heikkilä -tilan. Hän kuoli jo vuonna 1795. Hänen vanhin poikansa Paavo sai isojaossa Jokela Heikkilä -tilasta erotetun Jokela Paavola -tilan. Hänen vanhempi poikansa Paavo Heikki jatkoi Jokela Paavola -tilan isäntänä isänsä jälkeen. Hän omisti myös Puutosmäki 8 Pirttijärvi Likolampi -tilan. Paavo Heikki avioitui Judit Lappalaisen kanssa Leppävirran Saamaisista. Heillä oli yksi poika Paavo Heikki, joka oli syntynyt ennen vanhempiensa avioitumista. Juditin kuoltua reilun vuoden päästä avioitumisesta kaksosten syntymään Paavo Heikki avioitui Anna Sofia Tuomaantytär Soinisen kanssa Juonionlahti 5 Paavola Staffola -tilalta. Paavo Heikin veli Tahvo avioitui talollisen Paavo Paavonpoika Pekkarisen tyttären Anna Liisan kanssa Räsälästä. Perhe asui eri puolella Juonionlahtea, Puutosmäkeä sekä Enonlahtea. Heikki Klemetinpojan keskimmäinen poika Tahvo avioitui talollisen Heikki Heikinpoika Hiltusen tyttären Anna Siljan kanssa Hiltulanlahdelta. Perhe asui alkuun Jokela Heikkilä -tilalla, kunnes muutti Juonionlahti 4 Tuomala Saviaho -tilalle, jonka isäntä oli pikkuveli Heikki. Tahvon ainut poika Heikki avioitui talollisen Paavo Paavonpoika Räsäsen tyttären Katriina Karoliinan kanssa Räsälästä Räsälä 1 -tilalta. Perhe asui alkuun Jokela Heikkilä -tilalla, vuodesta 1838 alkaen Juonionlahti 4 Tuomala Saviaho -tilalla ja vuodesta 1850 alkaen Juonionlahti 5 Paavola Staffola -tilalla. Juonionlahti 2 Jokela Heikkilä -tila siirtyi Fredrik Tuomaanpoika Soinisen omistukseen.

Juonionlahti 1 Klemettilä -tilan isännän Klemetti Tahvonpoika Soinisen pikkuveli Tuomas muutti 1760-luvun puolessa välissä perheineen Räsälästä Juonionlahdelle Klemettilään. Perhe asui siellä omana ruokakuntanaan. Tuomas kuoli jo vuonna 1790. Hänen vanhin poikansa Tahvo sai isojaossa Juonionlahti 5 Paavola Staffola -tilan. Tahvon kuoltua hänen vanhempi poikansa Tuomas jatkoi Paavola Staffola -tilan isäntänä. Nuorempi poika Tahvo sai Juonionlahti 5 Paavola Harjula -tilan. Kummankin pojan jälkeläiset jatkoivat tilan isäntinä isänsä kuoltua. Tilat saivat nimen Juonionlahti 3 Paavola Staffola ja Paavola Harjula. Tuomas Tahvonpojan toinen poika Tuomas sai isojaossa Juonionlahti 3 (myöhemmin 4) Soinila Tuomala -tilan (1/8 manttaalia). Tuomaksen kultua hänen ainut poikansa Tuomas jatkoi tilan isäntänä kuolemaansa vuoteen 1879 saakka. Nuorin Tuomaksen pojista Paavo perheineen muutti ensin Miettilään, sen jälkeen Nilsiään ja Tuusniemelle.

Soiniset asuivat Juonionlahdella yhdellä tilalla 1600-luvun alusta lähtien. Isojaon myötä oli syntynyt uusia tiloja. Juonionlahdella oli 1800-luvun puolessa välissä seitsemän tilaa, joista viisi oli Soinisten viljelyssä, yksi oli Soinisten omistuksessa vaikkakin vuokraviljelyssä. Tuomaala Saviaho -tila oli Lauri Puustisen omistuksessa.

Iivari Yrjönpoika Turunen, joka oli naimisissa Inka Tahvontytär Soinisen kanssa Puutosmäki 3 -tilalta, jatkoi Puutosmäki 1 Alapiha -tilan isäntänä isänsä jälkeen. Hänen vanhin poikansa Yrjö avioitui Katariina Laurintytär Puustisen kanssa Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilalta. Yrjö jatkoi tilan isäntänä isänsä jälkeen. Puolisot kuuluivat myöhemmin Puutosmäen kirkonvaivaisiin. Yrjö oli raihnainen. Puutosmäki 1 Alapiha -tilaa ei mainita enää tämän jälkeen kuin vasta 1880-luvulla, jolloin tilan isäntänä oli Niilo Pekanpoika Hiltunen. Yrjön veljet Iivari, Pekka, Matti ja Juho saivat päätilaan kuuluvat Iivarila, Pekkala, Mattila ja Johanala -tilat. Iivari avioitui Maria Stiina Ollintytär Hyvärisen kanssa Puutossalmelta. Iivari muutti leskeksi jäätyään Puutosmäki 1 Mattila -tilalle, sitten Puutosmäki 1 Pekkala -tilalle ja lopulta Puutosmäki 3 Uotila Keskihiltula -tilalle. Iivarin vanhempi poika Iivari kuoli 25-vuotiaana. Häneltä jäi kaksi lasta. Nuorempi poika Juho Heikki avioitui Vehmasmäkeen. Pekka avioitui Margareta Abrahamintytär Krögerin kanssa Puutossalmelta. Puolisot kuuluivat vuodesta 1863 Puutosmäen kirkonvaivaisiin, kumpikin oli raihnainen. Matti avioitui Elli Härmän kanssa. Tiedossa ei ole, mistä tämä oli kotoisin. Perhe kierteli Puutosmäessä eri tiloilla. Puutosmäki 1 Mattila -tila oli 1850-luvulta alkaen Pekka Niilonpoika Hiltusen omistuksessa. Yrjö Yrjönpoika Turunen toimi tilalla lampuotina eli vuokraviljelijänä. Hänen vaimonsa oli Maria Paavontytär Soininen Juonionlahti 2 Jokela Paavola -tilalta. Juho Iivarinpoika Turunen avioitui Helena Koskisen kanssa. Tiedossa ei ole, mistä hän oli kotoisin. Tämäkin perhe kierteli Puutosmäen eri tiloilla. Yrjön viides veli Tahvo avioitui Kristiina Pertintytär Hartikaisen kanssa ja muutti vaimonsa kotitilalle Litmaniemeen.

Iivari Yrjönpojan veli Yrjö sai Puutosmäki 1 Alapiha -tilasta lohkotun Yrjölän tilan. Hän avioitui tilallinen Mauno Tuomaisen tyttären Helenan kanssa Enonlahdelta. Helenan äiti oli Marketta Tahvontytär Soininen Puutosmäki 3 -tilalta. Perheen vanhempi poika Iivari kuoli ennen isäänsä, mutta Iivarin poika Juho Sakari jatkoi Yrjölä -tilan isäntänä vuodesta 1837 tultuaan täysi-ikäiseksi. Tilan isännyydestä oli aiemmin huolehtinut isäpuoli Antti Heikinpoika Koistinen, jonka kanssa Juho Sakarin äiti Maria Torvinen oli avioitunut vuonna 1831 jäätyään leskeksi vuonna 1827. Juho Sakari avioitui Marketta Liisa Laurintytär Puustisen kanssa Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilalta. Iivari Yrjönpojan toinen veli Matti sai Alapiha -tilasta erotetun Vanka-aho -tilan. Matti avioitui talollisen Matti Matinpoika Hiltusen tyttären Anna Katariinan kanssa Puutosmäki 2 (myöh. 3) -tilalta. Annan äiti oli Sofia Olavintytär Soininen Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilalta. Matin vanhin poika Matti jatkoi Vanka-ahon tilan isäntänä isänsä jälkeen. Hän avioitui Katariina Johanintytär Oxmanin kanssa.

Puutosmäki 1 Iivarila, Pekkala ja Johanala -tiloja ei mainita enää 1800-luvun puolenvälin jälkeen, joten maat siirtyivät muiden tilojen haltuun. Mattila -tila oli edelleen Pekka Niilonpoika Hiltusen omistuksessa, tilaa viljeli hänen poikansa Niilo. Pekka oli Niilo Matinpoika Hiltusen vanhempi poika.

Pekka Klemetinpoika Soininen Puutosmäki 6 Anttila -tilalta muutti kotivävyksi Puutosmäki 2 Ollila -tilalle, josta hän perheineen siirtyi vuonna 1826 talolliseksi Ritoniemi 25 Eitikansaareen ja sieltä vuonna 1833 takaisin Puutosmäki 2 Ollila -tilan isännäksi. Turusen perintötilalle tarvittiin miestä jatkamaan talonpitoa, sillä vanha isäntä Iivari Ollinpoika Turunen oli jo iäkäs ja kaikki hänen poikansa olivat kuolleet. Pekka kuoli jo saman vuoden toukokuussa. Hänen leskensä Marketta avioitui uudelleen seuraavana vuonna. Jäätyään toisen kerran leskeksi Marketta luovutti kaiken kiinteän ja irtaimen omaisuuden pojilleen 26.10.1861 tehdyllä sopimuksella. Näin Ollilan perintötila siirtyi Iivar Heikki ja Pekka Pekanpoika Soinisen haltuun

Puutosmäki 3 Uotila Mäenpää -tilan isäntänä toimi Pekka Niilonpoika Hiltunen. Hänen vaimonsa Marketta Yrjöntytär Turunen oli lähtöisin Puutosmäki 1 Yrjölä -tilalta. Tämän isä Yrjö Yrjönpojan isoisä oli Iivari Eenokinpoika Turunen.

Puutosmäki 3 Uotila Keskihiltula -tilan omisti ensin Olli Fredrik Hiltunen. Seuraavat omistajat olivat Lauri ja Pekka Puustinen, ja Laurin kuoltua Pekka yksin. Hän ei itse asunut tilalla, vaan siellä viljeli maata lampuotina Pekka Niilonpoika Hiltunen.

Puutosmäki 4 Tuomala Heinäjoki -tilan isäntänä toimi Juonionlahti 3 (ent. 5) Paavola Staffola -tilan isännän Tahvo Fredrik Tuomaanpoika Soinisen nuorimman tyttären Marian mies Fredrik Ollinpoika Hiltunen Leppävirralta. Fredrik ei ollut sukua Puutosmäen Hiltusille. Tilan edellinen isäntä Fredrikin isä Olli Fredrik Hiltunen oli kuollut ampumatapaturmassa viisikymppisenä.

Puutosmäki 5 Soinila -tilan isännän Heikki Klemetinpoika Soinisen kuoltua vuonna 1857 tila siirtyi Tahvo Räsäsen omistukseen. Tilalla oli lampuotina Kustaa Laitinen Leppävirralta.

Puutosmäki 6 Anttila Heinäselkä -tilan isäntänä toimi Heikki Heikinpoika Soininen isänsä Heikki Klemetinpojan jälkeen. Kuten edellä on kerrottu, koska Heikillä ei ollut lapsia ja hän oli sairaalloinen, hän myi tilan vanhimman sisarensa miehelle Juho Heikki Soiniselle vuonna 1862.

Puutosmäki 7 Puustila Pitkälahti -tila oli Pekka Laurinpoika Puustisen omistuksessa. Hänen isoisänsä oli Eerik Tuomaanpoika Puustinen ja vaimonsa Helena Klemetintytär Soininen Juonionlahti 1 Klemettilä -tilalta. Vanhin poika Lauri jatkoi tilan isäntänä.

Puutosmäki 7 Kankaala -tilan isäntänä toimi Lauri Puustisen veli Pekka.

Puutosmäki 8 Pirttijärvi Kamppila -tilan isäntänä toimi Lauri Puustisen veli Heikki.

Puutosmäki 8 Pirttijärvi Likolampi oli Juonionlahti 2 Jokela Paavola -tilan isännän Paavo Heikki Paavonpoika Soinisen omistuksessa.

Juho Jaakonpoika Turusen pojanpoika Eenokki Iivarinpoika viljeli Puutosmäen tilaa 1600-luvun loppupuolelta alkaen. Hän avioitui Juonionlahden tilan isännän Olavi Tahvonpoika Soinisen tyttären Kirstin kanssa. Puutosmäen tila autioitui Isovihan aikana. Eenokin ja Kirstin ainut poika Iivari otti isänsä entisen tilan autiosta vuonna 1722. Hän toimi tilan isäntänä yli kuudenkymmenen vuoden ajan kuolemaan saakka vuoteen 1785. Tila sai nimen Puutosmäki 1. Eenokin isoveli Sakari avioitui Juonionlahden tilan isännän Olavi Tahvonpoika Soinisen veljen Tahvon tyttären Ellin kanssa. Heille syntyi kolme poikaa. Epäselväksi jää, miksei Sakarin pojista kukaan ryhtynyt Puutosmäki 1 -tilan isännäksi. Sakarihan oli vanhin Iivarin pojista.

Kuten aiemmin on kerrottu, vuonna 1789 päättyneessä isojaossa Puutosmäki 1 -tila jakautui kahdeksi erilliseksi tilaksi, Puutosmäki 1 Alapiha ja Puutosmäki 2 Ollila Iivari Eenokinpoika Turusen poikien Yrjön ja Ollin kesken. Edellä on myös kerrottu, kuinka Ollilan tila siirtyi naimakaupan myötä Soinisten haltuun. Näin Soinisia saatiin Puutosmäkeen myös avioliittojen kautta. Herääkin kysymys, sopivatko tilojen isännät keskenään lastensa naimakaupasta.

Eerik ja Tuomas Tuomaanpoika Puustinen rantautuivat Puutosmäkeen, kun Eerik otti itselleen vuonna 1723 Pekka Laurinpoika Turusen autioksi jättäneen Puutosmäki 4 -tilan, joka sai myöhemmin nimekseen Pitkälahti. Tila sai 1800-luvulla nimen Puutosmäki 7 Puustila Pitkälahti. Mistä Puustiset olivat lähtöisin, jää hämärän peittoon. Eerik avioitui Anna Heiskasen kanssa luultavasti Enonlahdelta ja tämän kuoltua Marketta Muhosen kanssa. Tiedossa ei ole, mistä hän oli kotoisin. Eerikin poika Eerik ensimmäisestä avioliitosta avioitui talollisen Lauri Ollinpoika Räsäsen tyttären Kaarinan kanssa Räsälänlahdelta. Tämä oli leski. Hänen äitinsä oli Anna Klemetintytär Soininen Juonionlahdelta. Eerik Eerikinpojan vanhin poika Eerik avioitui Marketta Heikintytär Mönkkösen kanssa Ritoniemestä. Eerik ryhtyi Pitkälahden tilan isännäksi. Lapsia perheeseen ei syntynyt. Eerikin kuoltua hänen veljensä Lauri jatkoi tilan isäntänä. Hän avioitui Kristiina Heinosen kanssa ja tämän kuoltua Anna Laitisen kanssa Leppävirran Saamaisista. Perheen ainut aikuiseksi elänyt poika Lauri avioitui Iivari Ollinpoika Turusen tyttären Maria Liisan kanssa Puutosmäki 1 -tilalta. Lauri perheineen siirtyi Puutosmäki 8 Pirttijärvi Likolampi -tilalle. Ainut poika Pekka avioitui Marketta Katariina Kinnusen kanssa Leppävirralta. Puolisot sekä Pekka perheineen muuttivat Karttulaan vuonna 1855. Eerik Tuomaanpojan poika Lauri Eerikin toisesta avioliitosta avioitui Anna Ollintytär Koistisen kanssa, joka oli Tuomas Tuomaanpoika Puustisen leski (ks. jäljempänä). Perheen vanhempi poika Paavo avioitui Maria Lempisen kanssa Räsälästä ja ryhtyi Puutosmäki 7 Puustila Pitkälahti -tilan isännäksi. Perheen kaikki pojat kuolivat pienenä. Veli Pekka jatkoi Puustila Pitkälahti -tilan isäntänä. Hän avioitui Helena Klemetintytär Soinisen kanssa Juonionlahti 1 -tilalta. Pekka oli kylänvanhin ja kuudennusmies eli arvostettu mies Puutosmäessä. Perheen vanhin poika Lauri avioitui Maria Kristiina Tirkkosen kanssa Petromäestä. Lauri jatkoi tilan isäntänä isänsä jälkeen kuolemaansa saakka vuoteen 1875.

Eerik Tuomaanpoika Puustisen pikkuveli Tuomas avioitui Kerttu Tahvontytär Soinisen kanssa Juonionlahdelta ja tämän kuoltua Anna Pekantytär Myöhäsen kanssa Räsälästä. Perhe asui Eerikin isännöimällä tilalla. Perheen vanhin poika Tuomas isä Tuomaksen ensimmäisestä avioliitosta avioitui Anna Ollintytär Koistisen kanssa Räsälästä. Heidän ainut aikuiseksi elänyt poikansa Tuomas avioitui Helena Tahvontytär Soinisen kanssa Juonionlahden Klemettilästä. Tuomas Puustisen ja Kerttu Soinisen nuorempi poika Lauri avioitui Anna Heikintytär Mönkkösen kanssa Räsälästä. Heidän ainut aikuiseksi elänyt poikansa Heikki avioitui Venla Tahvontytär Soinisen kanssa. Tämä oli kotoisin Puutosmäki 3 -tilalta. Perheen vanhin poika Lauri avioitui talollisen Pekka Ollinpoika Räsäsen tyttären Annan kanssa Räsälästä, Räsälä 6 -tilalta. Lauri oli raihnainen ja perhe asui Laurin veljen Tahvon perheen kanssa. Tahvo avioitui Maija Stiina Rissasen kanssa Hatsalasta. Perhe muutti 1800-luvun puolessa välissä Kuopioon. Nuorin poika Paavo avioitui Puutosmäki 7 Puustila Kankaala -tilan isännän Paavo Laurinpoika Puustisen tyttären Anna Leenan kanssa. Perhe asui Tahvo-veljen tilalla. Paavo kuoli jo vuonna 1843.

Pekka Niilonpoika Roininen saapui Isovihan jälkeen vaimonsa Maria Eskelisen sekä kahden poikansa ja yhden tyttärensä kanssa Puutosmäkeen. Nuorin tytär syntyi Puutosmäessä. Roiniset olivat lähtöisin luultavasti Haminanlahdelta. Pekan vanhempi poika Niilo avioitui Sakari Iivarinpoika Turusen tyttären Annan kanssa. Perhe asui Puutosmäki 2 -tilalla. Annan kuoltua Niilo muutti Puutossalmelle. Pekka Niilonpojan nuorempi poika Pekka avioitui Tahvo Klemetinpoika Soinisen tyttären Siljan kanssa Puutosmäki 3 -tilalta. Perhe muutti 1700-luvun puolessa välissä Leppävirran Saamaisiin. Pekka ryhtyi siellä torppariksi. Näin Roinisten aika Puutosmäessä jäi lyhyeksi. Pekka Roinisen tytär Silja avioitui Sakari Iivarinpoika Turusen keskimmäisen pojan Juhon kanssa. Perhe asui alkuun Mäntysalossa Soisalon saaren itäpuolella, mutta palasi 1740-luvulla Puutosmäki 1 -tilalle.

Matti Pekanpoika Hiltunen saapui Hamulasta Kuopion luoteispuolelta Puutosmäkeen vaimonsa talollinen Paavo Niilonpoika Räsäsen tyttären Marketan, viiden poikansa sekä kolmen tyttärensä kanssa 1700-luvun puolenvälin jälkeen. Marketta oli kotoisin Räsälästä. Ehkä Matti oli appivanhemmiltaan kuullut, että naapurikylässä Puutosmäessä tarvittiin riuskia isäntiä ja tarmokkaita emäntiä. Matti toimi Puutosmäki 2 -tilan isäntänä kuolemaansa vuoteen 1790 saakka. Tila oli aiemmin ollut Roinisten omistuksessa. Matin vanhin poika Pekka avioitui Puutosmäki 1 -tilan isännän Iivari Eenokinpoika Turusen tyttären Anna kanssa. Pekka toimi Puutosmäki 2 -tilan isäntänä isänsä jälkeen. Hänen vanhin poikansa Matti avioitui tilallinen Jaakko Jaakonpoika Krögerin tyttären Liisan kanssa Sotkanniemestä ja tämän kuoltua Maria Olavintytär Soinisen kanssa Leppävirralta Saamainen 1 Ylä-Soinila -tilalta. Marian isä oli lähtöisin Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilalta. Matti perheineen jäi asumaan Puutosmäen tilalle. Toinen poika Pekka avioitui Susanna Tiihosen kanssa Leppävirralta. Perhe muutti 1800-luvun alussa Leppävirralle. Matti Pekanpoika Hiltusen toinen poika Matti avioitui Sofia Olavintytär Soinisen kanssa Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilalta. Perhe asui Puutosmäki 2 -tilalla. Matin kolmas poika Paavo kuoli 24-vuotiaana. Hän oli naimaton. Neljäs poika Juho avioitui talollisen Olli Ollinpoika Antikaisen tyttären Inkan kanssa Ritoniemestä. Viides poika Niilo avioitui talollisen Pekka Pekanpoika Miettisen tyttären Marketta Sofian kanssa Vehmersalmelta. Perheen vanhempi poika Pekka avioitui Puutosmäki 1 -tilan isännän Yrjö Yrjönpoika Turusen tyttären Marketan kanssa. Heidän vanhempi poika Niilo avioitui Anna Maria Juhontytär Turusen kanssa Vehmasmäestä ja tämän kuoltua torppari Heikki Heikinpoika Heiskasen tyttären Anna Marian kanssa Enonlahdelta. Perheen nuorempi poika Taavetti avioitui talollisen Risto Tahvonpoika Soinisen tyttären Anna Helenan kanssa Leppävirralta Saamainen 1 Ylä-Soinila -tilalta. Niilo Matinpojan keskimmäinen poika Niilo avioitui talollisen Lauri Eerikinpoika Puustisen tyttären Marian kanssa Puutosmäki 7 Puustila Pitkälahti -tilalta. Niilo jatkoi Puutosmäki 2 -tilan isäntänä veljiensä kuoltua tai muutettua pois Puutosmäestä. Niilon kuoltua hänen poikansa Pekka ja Niilo jatkoivat tilan isäntinä. Nuorin Niilo Matinpojan pojista Paavo oli naimaton. Kaikki veljet lukuun ottamatta Pekka Pekanpoikaa asuivat perheineen Puutosmäki 2 -tilalla. Tila muuttui 1800-luvulla Puutosmäki 3 Uotila Mäenpää -tilaksi. Näin Soinisten suku Puutosmäessä jatkui myös tyttärien avioliittojen kautta.

Perheen tyttärien asema

Juonionlahdella oli 1600-luvun puoleen väliin tultaessa yksi tila, joka oli Soinisten omistuksessa. Puutosmäessä oli kaksi Turusten omistamaa tilaa, Matti Pekanpoika Turusen ja Juho Jaakonpoika Turusen hallussa. Vain Juho Jaakonpoika Turusen suku näyttää jatkuneen Isovihan jälkeen. Koska vaimojen nimet eivät käy mistään ilmi, on vaikea tietää, avioituivatko Soiniset ja Turuset tuohon aikaan keskenään vai haettiinko puoliso muualta. 1600-luvun lopulta löytyy jo tieto vaimon nimestä, mutta ei siitä, mistä tämä oli kotoisin.

Talollisen tytär avioitui useimmiten talollisen pojan kanssa. Mikäli tämä oli perheen vanhin poika, tytär pääsi arvostettuun asemaan ja hänestä tuli myöhemmin talon emäntä. Kun veljekset asuivat tuohon aikaan yhteistaloudessa, myös miniöille riitti tekemistä. Tärkein tehtävä oli tietysti poikalapsen synnyttäminen.

Juonionlahden tilan isäntänä vuodesta 1643 vuoteen 1680 toimineella Tahvo Olavinpoika Soinisella oli yksi tytär Kirsti. Tämä avioitui vuonna 1683 Heikki Niilonpoika Lappalaisen kanssa. Tiedossa ei ole, mistä päin tämä oli kotoisin ja minne perhe asettui asumaan.

Juonionlahden tilan isäntänä vuodesta 1695 Isovihaan saakka toimineella Olavi Tahvonpoika Soinisella oli yksi aikuiseksi elänyt tytär Kirsti. Tämä avioitui 1600-luvun lopussa Puutosmäkeen Eenokki Iivarinpoika Turusen kanssa. Eenokki toimi vuodesta 1700 Isovihaan saakka Juho Laurinpoika Turusen entisen tilan isäntänä.

Tahvo Tahvonpoika Soinisella, joka asui veljensä Olavin tilalla Juonionlahdella, oli tytär Elli. Tämä avioitui 1600-luvun lopussa Puutosmäkeen Eenokki Iivarinpoika Turusen isoveljen Sakarin kanssa. Perheeseen syntyi kolme poikaa ja tytär. Perhe asui Eenokki-veljen isännöimällä Puutosmäki 1 -tilalla. Tytär Anna avioitui Puutosmäki 2 -tilan isännän Niilo Pekanpoika Roinisen kanssa Puutosmäki 2 -tilalta. Sakarin kuoltua Elli avioitui Lauri Tahvonpoika Soinisen kanssa Juonionlahdelta. Yhteisiä lapsia ei ollut.

Klemetti Tahvonpoika Soinisella oli Iivari Juhonpoika Turusen sisaren Sislan kanssa kolme tytärtä. Näistä vanhin Anna avioitui Räsälänlahdelle tilan isännän Lauri Ollinpoika Räsäsen kanssa. Perheen tytär Kaarina avioitui talollisen Eerik Eerikinpoika Puustisen kanssa Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilalta. Keskimmäinen Klemetin tytär Sisla avioitui Lauri Koposen kanssa mahdollisesti Riistavedeltä ja perhe asui Sislan veljen Tahvon tilalla Puutosmäki 3:ssa. Perheen tytär Kaarina avioitui Pekka Pekanpoika Halosen kanssa Leppävirran Saamaisista. Nuorin Klemetin tyttäristä Kaarina avioitui talollisen Antti Eskonpoika Airaksisen kanssa Vehmasmäen Airakselasta.

Klemetti Tahvonpoika Soinisen pojalla Tahvolla oli yksi tytär Silja. Tämä avioitui Pekka Niilonpoika Roinisen pojan Pekan kanssa. Perhe asui alkuun Pekan isoveljen Niilon isännöimällä Puutosmäki 2 -tilalla, kunnes se muutti Leppävirran Saamaisiin, ja Pekka ryhtyi torppariksi.

Puutosmäen Pitkälahden tilalla asuneella Olavi Heikinpoika Soinisella oli kaksi tytärtä. Marketta avioitui Tahvo Tahvonpoika Heiskasen kanssa Räsälästä. Perhe asui alkuun Räsälässä, kunnes se muutti Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilalle. Anna avioitui talollisen Matti Paavonpoika Räsäsen kanssa Räsälä 1 -tilalta. Kerttu Tahvontytär Soininen, joka oli setänsä Olavi Heikinpojan kasvattitytär, avioitui Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilalle tilan isännän Eerik Puustisen pikkuveljen Tuomaksen kanssa.

Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilan isännällä Pekka Niilonpoika Roinisella oli yksi tytär Silja. Tämä avioitui Sakari Iivarinpoika Turusen pojan Juhon kanssa.

Puutosmäki 2 -tilan isännän Matti Pekanpoika Hiltusen vanhin tytär Kaisa avioitui Olavi Olavinpoika Soinisen kanssa Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilalta. Keskimmäinen tytär Kristiina avioitui talollisen Heikki Heikinpoika Hiltusen kanssa Hiltulanlahdelta. Heidän tyttärensä Anna Silja avioitui Tahvo Heikinpoika Soinisen kanssa Juonionlahti 1 Klemettilä -tilalta. Nuorin tytär Vappu avioitui Olavi Olavinpoika Soinisen veljen Yrjön kanssa niin ikään Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilalta. Näin Soinisten sukuun saatiin miniöitä myös Hiltusista.

Edellä kerrotusta käy ilmi, että talollisten tyttäret avioituivat pääsääntöisesti talollisten poikien kanssa ja menivät miniäksi ja myöhemmin mahdollisesti emännäksi miehensä kotitilalle. Puolisot haettiin ensin lähikylistä, mm. Puutosmäestä sekä Räsälästä, mutta myöhemmin kaukaisemmista pitäjistä. Joitakin tyttäriä lähti kokonaan uusille seuduille avioliiton myötä.

Soinisten tilat Leppävirralla 1600–1800 -luvuilla

Klemetti (Olavinpoika?) Soininen mainitaan vuoden 1604 maakirjassa Saamaisissa sekä Johan Habermanin maantarkastusluettelossa Pien-Savosta 1620-luvulla Leppävirran Saijanlahdella. Hänet mainitaan myös vuoden 1625 myllytulliluettelossa Saijanlahdella sekä vuoden 1626 maakirjassa Kurjalanrannalla yhdessä Heikki Soinisen kanssa. Klemetin perheestä ei ole tietoa.

Heikki (Olavinpoika?), joka lienee ollut Klemetin veli, mainitaan maakirjoissa vuosina 1605–1623 vuoroin Puutosmäessä, vuoroin Saamaisissa, vuoden 1625 myllytulliluettelossa Saijanlahdella sekä vuoden 1626 maakirjassa Kurjalanrannalla yhdessä Klemetin kanssa. Hänet mainitaan lautamiehenä vuonna 1600. Heikillä oli yksi aikuiseksi elänyt poika Olli, joka lienee syntynyt vuoden 1590 paikkeilla. Hänet mainitaan vuoden 1635 maakirjassa Puutosmäessä ja henkikirjassa Saijanlahdella sekä vuoden 1638 ruodutusluettelossa Kurjalanrannalla. Vuosien 1644–1649 henkikirjoissa hänet mainitaan Kurjalanrannalla. Hän kuoli ilmeisesti vuonna 1650. Ollilla oli viisi poikaa: Heikki, Matti, Paavo, Tahvo ja Olli sekä tytär Maisa. Pojista Heikillä ja Matilla tiedetään olleen jälkeläisiä.

Heikki Ollinpoika Soininen mainitaan henkikirjoissa vuosina 1644–1646 Valkeamäessä sekä vuonna 1647 Tuppuralanmäessä vaimonsa ja poikansa kanssa. Heidän nimensä eivät ole tiedossa, mutta poika täytyy olla Heikin vanhin poika Heikki. Isä Heikki mainitaan maakirjoissa vuosina 1652–1661 talollisena Kurjalanrannalla. Perhe muutti tämän jälkeen Keinälänmäkeen, missä Heikki viljeli vuodesta 1666 alkaen kruununtilaa. Hänellä oli kolme aikuiseksi elänyttä poikaa: Heikki, Tahvo ja Pekka sekä tytär Kaisa.

Matti Ollinpoika avioitui Elli Nupposen kanssa. Tiedossa ei ole, mistä tämä oli kotoisin. Perheessä oli viisi poikaa: Heikki, Matti, Tahvo, Pekka ja Olli sekä tyttäret Lucia ja Maisa. Lucia avioitui Heikki Heikinpoika Suhosen kanssa. Tiedossa ei ole, mistä tämä oli kotoisin ja minne perhe asettui asumaan. 

Paavo Ollinpoika mainitaan vuoden 1673 henkikirjassa Soinilansalmella sekä vuosien 1682–1688 henkikirjoissa Sarkamäessä vaimonsa, veljensä Tahvon sekä tämän vaimon kanssa.

Tahvo Ollinpoika mainitaan vuosien 1682–1688 henkikirjoissa vaimonsa sekä veljensä Paavon ja tämän vaimon kanssa Leppävirralla Sarkamäessä.

Olli Ollinpoika mainitaan vuoden 1673 henkikirjassa vaimoineen Soinilansalmella. Vaimon nimi ei ole tiedossa. Olli saattaa olla sama henkilö kuin Käkisalmen läänin tuomiokirjassa vuodelta 1692 talollisena Kiteen Niemellä mainittu Olli Soininen. Dosentti Arvo M. Soinisen mukaan Soinisia muutti 1600-luvulla Leppävirralta Pohjois-Karjalaan, mm. Kiteelle.

Heikki Ollinpoika Soinisen vanhin poika Heikki avioitui Kerttu Huovisen kanssa. Tiedossa ei ole, mistä tämä oli kotoisin. Perheeseen syntyi kolme poikaa: Olli, Tahvo ja Paavo sekä tytär Marketta, joka avioitui Antti Antinpoika Koposen kanssa Leppävirran Lylymäestä. Olli avioitui Katariina Parkkosen kanssa Leppävirralta. Ollilla oli kaksi poikaa: Heikki ja Eerik sekä tytär Marketta, joka avioitui Juho Koposen kanssa Leppävirran Lylymäestä. Katariinan kuoltua Olli avioitui Maria Tuokkosen kanssa niin ikään Leppävirralta. Olli toimi sotilaana Pieksämäen komppaniassa ruodussa 124 ja oli sijoitettuna Erkki Junkkarisen tilalle Monninmäessä. Olli sai vuonna 1701 vuokrattavaksi Kurjalanrannan kylästä Turulasta Olli Turusen tilan, joka oli ollut kuusi vuotta autiona. Olli asui perheensä ja äitinsä kanssa Monninmäessä vuosina 1723–1730, minkä jälkeen hän muutti poikansa Heikin luo Mustinmäki 7 -tilalle. Olli on kirkonkirjoihin merkitty kuolleeksi 92-vuotiaana, mutta ikä täytyy olla yläkanttiin. Poika Heikki toimi kruununtilallisena Mustinmäki 7 Hanhiaho -tilalla vuodesta 1726 alkaen. Heikki Ollinpoika Soinisen keskimmäinen poika Tahvo mainitaan yksinään henkikirjassa 1668 sekä vaimoineen henkikirjassa 1679 Keinälänmäessä. Vaimon nimi ei ole tiedossa. Tahvo saattaa olla sama henkilö kuin vuosien 1692,1694,1695 ja 1696 henkikirjoissa Liperin Komperossa mainittu Tahvo Soininen. Nuorin poika Pekka mainitaan yksinään vuoden 1666 henkikirjassa ja vaimoineen vuosien 1673–1682 henkikirjoissa Keinälänmäessä. Vaimon nimi ei ole tiedossa. Pekalla oli poika Heikki, joka mainitaan vuosien 1704 ja 1705 henkikirjoissa vaimonsa kanssa Kurjalanrannalla. Hänenkään vaimonsa nimi ei ole tiedossa.

Matti Ollinpoika Soininen jatkoi Soinilansalmen (entinen Kurjalanranta) tilan isäntänä veljensä Heikin luovuttua tilanpidosta. Vuodesta 1675 lähtien henkikirjoissa hänet mainitaan Soinilansalmella poikansa Heikin ja tämän vaimon kanssa, joten hänen vaimonsa Elli Nupponen kuoli ennen vuotta 1675. Matin vanhin poika Heikki avioitui Kaarinan (sukunimi ei ole tiedossa) kanssa. Perheeseen syntyi kolme poikaa: Paavo, Matti ja Pekka. Heikki mainitaan vuosien 1669–1690 henkikirjoissa vaimoineen Soinilansalmella ja maakirjassa 1722 talollisena Kurjalanrannalla yhdessä Heikki Koposen kanssa. Kaarinan kuoltua Heikki avioitui Peatta Holopaisen kanssa Soinilansalmelta. Tästä avioliitosta syntyi yksi tytär Anna, joka avioitui Heikki Tuppuraisen kanssa Leppävirralta. Matti Ollinpojan toinen poika Matti avioitui Maalinin (sukunimi ei ole tiedossa) kanssa. Perheeseen syntyi kolme poikaa: Olli, Matti ja Heikki. Maalinin kuoltua Matti avioitui Liisa Tirrosen kanssa. Tiedossa ei ole, mistä tämä oli kotoisin. Tästä avioliitosta syntyi kaksi poikaa: Tahvo ja Paavo sekä tytär Anna, joka avioitui Lauri Juhonpoika Koposen kanssa Lylymäestä. Matti Ollinpojan kolmannen pojan Ollin vaimon nimestä ei ole tietoa. Perheeseen syntyi yksi poika: Matti.

Näin Soinisten suku jatkui 1700-luvulla Leppävirralla Heikki ja Matti Ollinpoika Soinisen jälkeläisten kautta.

Heikki Ollinpoika Soinisen vanhimman pojan Heikin vanhin poika Olli muodosti Mustinmäen sukuhaaran. Ollin vanhempi poika Heikki toimi kruununtilallisena Mustinmäki 7 Hanhiahossa. Hän avioitui talollisen Heikki Ollinpoika Vilpposen tyttären Kirstin kanssa Monninmäestä. Perheeseen syntyi kolme poikaa: Olli, Heikki ja Matti. Olli viljeli kruununtilaa Mustinmäki 7 Hanhiahossa isänsä jälkeen. Hän avioitui talollisen Tahvo Juhonpoika Koposen tyttären Ellin kanssa Lylymäestä. Perheeseen syntyi yksi poika: Heikki ja kolme tytärtä: Kirsti, Elli ja Anna. Kirsti oli naimaton. Elli avioitui torppari Matti Matinpoika Piirosen kanssa Leppävirran Rummukkalasta. Anna avioitui sotilas Pekka Kasperinpoika Thuren kanssa Mustinmäestä. Äiti Ellin kuoltua Olli avioitui talollisen Heikki Laitisen tyttären Siljan kanssa Leppävirran Osmajärven Pasalanmäestä. Perheeseen syntyi neljä poikaa: Olli, Juho, Paavo ja Eerik sekä tytär Silja, joka avioitui torppari Esko Ollinpoika Koposen kanssa Leppävirran Konnuslahdelta. Ollin vanhin poika Heikki ensimmäisestä avioliitosta toimi talollisena 1/3:ssa Mustinmäki 7 Hanhiahoa. Hän avioitui talollisen Antti Luostarisen tyttären Liisan kanssa Leppävirran Haapamäestä ja tämän kuoltua Marketta Heikintytär Koposen kanssa Mustinmäestä. Vanhin tytär Helena avioitui Niilo Kasperinpoika Leskisen kanssa Monninmäestä. Toinein tytär Riitta avioitui Aaro Sikasen kanssa Mustinmäestä. Perheen vanhin poika Olli Heikin ensimmäisestä avioliitosta jatkoi Mustinmäki 7 Hanhiaho -tilan (1/3) isäntänä isänsä jälkeen. Tämän pojat eivät enää jatkaneet tilallisina. Olli Heikinpoika Soinisen pojat Olli ja Juho Ollin toisesta avioliitosta omistivat yhdessä 1/3:n Mustinmäki 7 -tilasta, josta myöhemmin muodostettiin Mustinmäki 16 Tolvalanharjun -tila. Se tuli kokonaan Ollin omistukseen. Tämä 1/8 manttaalin tila ostettiin perintötilaksi vuonna 1838. Ollin kolme aikuiseksi elänyttä poikaa kuoli ennen isäänsä. Neljäs poika Eerik toimi talollisena Soinilansalmi 6 Rahulanniemessä. Hänen vanhin poikansa Eerik Juho jatkoi tilan isäntänä isänsä jälkeen. Hänellä ei ollut poikia. Eerik Juhon veljet Olli Heikki ja Tahvo muuttivat pois Rahulanniemestä, joten Soinisten tilanpito Rahulanniemessä päättyi. Viides poika Mikko avioitui talollisen Pekka Laurinpoika Puustisen tyttären Anna Helenan kanssa Puutosmäki 7 Puustila Pitkälahti -tilalta. Mikko toimi talollisena Mustinmäki 16 Tolvalanharjussa. Hänen neljä vanhempaa veljeä oli kuollut nuorena, joten tämän vuoksi Mikosta tuli Tolvalanharjun isäntä. Hänen kaikki poikansa kuolivat pienenä. Puolisot muuttivat vuonna Leppävirran Staffanala 3 Ylätalo -tilalle, missä Mikko toimi muonarenkinä. Näin myös tämän sukuhaaran tilanpito Leppävirralla päättyi. Nuorin poika Paavo asui perheineen Mustinmäki 16 Tolvalanharjussa, jonka isäntänä oli isoveli Mikko.

Heikki Ollinpoika Soinisen keskimmäinen poika Heikki avioitui Inka Sutisen kanssa Leppävirralta. Perheeseen syntyi yksi poika, Heikki. Isä Heikki kuoli ennen isäänsä 28-vuotiaana. Heikki Ollinpojan nuorin poika Matti toimi talollisena 1/3:ssa Mustinmäki 7 Hanhiaho -tilaa. Hän avioitui Silja Juhontytär Laitisen kanssa Leppävirran Riihirannasta. Tytär Maria avioitui Paavo Paavonpoika Itkosen kanssa Leppävirralta. Poika Heikki oli aluksi torpparina Mustinmäki 7 Hanhiaho -tilalla, mutta isänsä luovuttua tilan isännyydestä (1/3 tilasta) Heikki toimi tilan isäntä. Hän avioitui Peatta Maria Koposen kanssa Leppävirralta. Heikki kuoli pari kuukautta ennen isäänsä. Heikin vanhin poika Matti avioitui talollisen Lauri Tuomaisen tyttären Peatta Marian kanssa Leppävirran Staffanala -tilalta. Matti toimi talollisena Mustinmäki 17 Hanhiaho Vanhatalo -tilalla. Matin poika Eerik toimi tilallisena Mustinmäki 17 Kangasahossa (ent. Hanhiaho), mutta hänen poikansa eivät enää jatkaneet tilallisina. Heikki Matinpojan keskimmäinen poika Olli avioitui talollisen Heikki Parviaisen tyttären Kristiina Loviisan kanssa Kurjalanrannalta. Olli muutti perheensä, äitinsä ja veljiensä Heikin ja Eerikin kanssa Monninmäki 1 Ollilaan. Olli muutti myöhemmin Monninmäki 2 Karvonpelto -tilalle ja ryhtyi tilan isännäksi. Hänen vanhin poikansa Heikki avioitui Katriina Loviisa Huovisen kanssa. Heikki oli Monninmäki 2 Karvonpelto -tilan isäntä vuoteen 1876 asti, mutta sairaalloisena hän joutui luopumaan isännyydestä. Hänen poikansa eivät enää jatkaneet tilan isäntinä. Heikki Matinpojan nuorin poika Eerik muutti Kuopioon. Hän toimi siellä ajurina ja työläisenä. Näin tämänkin sukuhaaran tilanpito Leppävirralla päättyi. Olli Heikinpoika Soinisen nuorempi poika Eerik toimi sotilaana Pieksämäen komppaniassa ruotu 120:ssä. Hän avioitui Kristiina Mikkosen kanssa Mustinmäestä. Eerik viljeli torppaa Mustinmäessä.

Näin Mustinmäki 7 Hanhiaho -tilan isännän Heikki Ollinpoika Soinisen sukuhaaran tilanpito Leppävirralla päättyi.

Matti Ollinpoika Soinisen vanhimman pojan Heikin vanhin poika Paavo asui setänsä Matin tilalla Soinilansalmella torpparina Isovihan jälkeen. Hän avioitui Riitta Voutilaisen kanssa Leppävirralta. Perheeseen syntyi yksi poika: Olli ja neljä tytärtä: Eeva, Peatta, Helena ja Anna. Eeva avioitui Mikko Nissisen kanssa Petromäestä ja tämän kuoltua Juho Torvisen kanssa Saamaisista. Peatta avioitui Matti Tirrosen kanssa Kurjalanrannalta. Helena avioitui Sakari Wikmanin kanssa Leppävirralta. Anna avioitui Mikko Huovisen kanssa Leppävirran Leppäsalosta. Perheen ainut poika Olli oli torpparina Soinilansalmi 38 -tilalla. Hän avioitui Maria Tirrosen kanssa Leppävirralta. Olli hukkui yhdessä kolmen muun kyläläisen kanssa 22-vuotiaana juuri ennen ainoan poikansa syntymää. Heikin keskimmäinen poika Matti muutti Rantasalmelle. Nuorin poika Pekka asui Kurjalanrannalla.

Matti Ollinpoika Soinisen toisen pojan Matin vanhin poika Olli avioitui Kerttu Huovisen kanssa Leppävirralta. Olli jatkoi Soinilansalmen tilan isäntänä isänsä jälkeen. Tila jaettiin vuonna 1767 kahteen osaan hänen poikansa Ollin sekä veljensä Matin pojan Ollin kesken. Olli Matinpojan vanhin tytär Apollonia avioitui Pekka Tirkkosen kanssa Niinimäestä. Toinen tytär Magdaleena avioitui Niilo Koposen kanssa Leppävirran Seijerlahdelta. Anna avioitui Samuli Koposen kanssa Leppävirralta. Nuorin tytär Kaarina avioitui Elias Turusen kanssa Kurjalanrannalta. Olli Matinpojan ainut poika Olli avioitui Maria Tirkkosen kanssa Leppävirralta. Olli toimi talollisena puolikkaalla Soinilansalmi 1 -tilalla (vanha nro 38). Hänen ainut poikansa Olli jatkoi tilan isäntänä isänsä jälkeen. Tämän vanhempi poika Olli kuoli 23-vuotiaana. Nuorempi poika Juho toimi jääkärinä Suomen jääkärirykmentin Kuopion pataljoonassa. Perhe kierteli Leppävirralla eri tiloilla. Matti Matinpojan toinen poika Matti avioitui Anna Koposen kanssa Leppävirralta. Matti asui perheineen veljiensä kanssa yhteistaloudessa Soinilansalmen tilalla. Perheen vanhin tytär Anna avioitui Niilo Heiskasen kanssa Leppävirralta. Maria avioitui Juho Kasperinpoika Immosen kanssa Kurjalanrannalta ja tämän kuoltua Tahvo Tirkkosen kanssa Leppävirralta. Kaarina avioitui Eerik Luostarisen kanssa Leppävirran Haapamäestä. Ainut poika Olli avioitui Anna Suomalaisen kanssa Leppävirralta. Olli toimi talollisena puolikkaalla Soinilansalmi 1 -tilalla vuoteen 1800 saakka, minkä jälkeen tilan isäntänä jatkoi hänen poikansa Matti. Tämä avioitui Katariina Eerikintytär Tirrosen kanssa Kurjalanrannalta. Perheen vanhempi poika Matti avioitui Inka Tirrosen kanssa Leppävirralta. Matti kuoli 30-vuotiaana ennen isäänsä. Perheen vanhempi poika Matti Vilho avioitui talollisen Lauri Kinnusen tyttären Riitta Katariinan kanssa Kurjalanranta 11 Riihijärvenranta -tilalta. Matti Vilho toimi Kurjalanranta 21 Mäkiharjula -tilan isäntänä. Hänen poikansa muuttivat pois Kurjalanrannalta. Matti Matinpojan nuorempi poika Juho Heikki avioitui Sofia Koposen kanssa. Perheen vaiheista ei ole tietoa. Matti Ollinpojan nuorempi poika Eerik Juho avioitui talollisen Akseli Markkasen tyttären Anna Marketan kanssa Niinimäestä. Eerik Juho toimi Kurjalanranta 21 (ent. 24) Pellonpää -tilan isäntänä. Perheen ainut poika kuoli pienenä. Matti Matinpoika Soinisen kolmas poika Heikki avioitui Kaarina Ollintytär Koposen kanssa Leppävirralta. Heikki asui perheineen alkuun Kuronlahti 9 -tilalla ja myöhemmin veljiensä kanssa yhteistaloudessa Soinilansalmen tilalla. Perheen tytär Kaarina avioitui Sipi Rahikaisen kanssa Leppävirralta ja tämän kuoltua Olli Pelkosen kanssa Konnuslahdelta. Ainut poika Olli muutti avioiduttuaan Regina Koposen kanssa Kurjalanrannalle. Matti Matinpojan neljäs poika Tahvon mainitaan vuosien 1731–1734 henkikirjoissa Soinilansalmella sekä rippikirjassa 1738–1752 Kurjalanrannalla vaimonsa, veljensä Paavon sekä tämän vaimon kanssa. Rippikirjoissa 1753–1760 ja 1761–1767 Tahvo mainitaan Kurjalanrannalla vaimonsa Kaisa Nissisen ja tyttärensä Riitan kanssa. Tahvon poika Eerik muutti Polvijärvelle. Viides poika Paavo mainitaan rippikirjassa 1738–1752 Kurjalanrannalla vaimonsa Katariina Tirkkosen, veljensä Tahvon sekä tämän vaimon kanssa.

Matti Ollinpoika Soinisen kolmas poika Tahvo mainitaan vuoden 1735 henkikirjassa Soinilansalmella. Muuta tietoa ei hänestä löydy.

Matin neljäs poika Pekka mainitaan vuoden 1735 henkikirjassa Soinilansalmella ja vuosien 1737–1745 henkikirjoissa Kurjalanrannalla. Hänestäkään ei löydy muuta tietoa.

Nuorin poika Olli mainitaan vuoden 1723 henkikirjassa Soinilansalmella vaimonsa, poikansa Matin ja tämän vaimon kanssa. Vaimojen nimet eivät ole tiedossa. Vuosien 1724–1728 henkikirjoissa Olli mainitaan kahdestaan poikansa kanssa sekä vuosien 1730–1747 henkikirjoissa yksinään. Näin myös Matti Ollinpoika Soinisen sukuhaaran tilanpito Leppävirralla päättyi 1870-luvulle tultaessa.

Kun Soisalon saaren pohjoisosan Soiniset asuivat 1700-luvulla melko lähekkäin toisiaan Juonionlahden ja Puutosmäen kylissä, Leppävirran Soiniset asuivat eri puolilla Leppävirran pitäjää keskittyen kuitenkin Mustinmäkeen ja Soinilansalmeen. Heidän jälkeläisensä luopuivat tilanpidosta, joten 1870-luvulle tultaessa eivät Soiniset enää isännöineet tiloja Leppävirralla lukuun ottamatta Saamaisten Ylä-Soinila -tilaa. Nämäkin Soiniset olivat lähtöisin Kuopion pitäjästä. Myöhemmin Soinisia palasi takaisin isänniksi Leppävirralle.

Juonionlahdella ja Puutosmäessä Soinisten tilojen määrä kasvoi isojaon ja muiden järjestelyjen myötä ja siellä on edelleen tänäkin päivänä elinvoimaisia tiloja. Avioliittoja solmittiin muiden kylien asukkaiden, Turusten, Puustisten, Roinisten ja Hiltusten kesken sekä myös Soinisten eri sukuhaarojen kesken. Puolisot haettiin myös Räsälän Räsäsistä, Kankkusista ja Mönkkösistä, Miettilän Miettisistä ja Enonlahden Tuomaisista. Leppävirralla puolisot haettiin ympäri pitäjää, niin miniät kuin vävyt. Soinisten välisiä avioliittoja ei juuri solmittu. Soinisia siirtyi Kuopion ja Leppävirran pitäjien rajojen yli suhteellisen vähän. Soinisten suku jatkoi Juonionlahdella ja Puutosmäessä elinvoimaisena. Leppävirran alkuperäisille tiloille ei löytynyt jatkajaa. Olisiko Leppävirta ollut jo 1600-luvulla tiheään asuttu? Puutosmäessähän asui alkuun vain Turusia. Kaskiviljely vaati suuret metsäalat. Useat Kuopion pitäjän Soiniset asuivat vesistön äärellä, joten vene oli yleisin kulkuväline myös miniää etsittäessä. Leppävirran Soiniset asuivat Kurjalanrantaa lukuun ottamatta melko lailla sisämaassa.

Lähteet:

Veli Nykänen (toim.): Soinisten viisi vuosisataa Pohjois-Savossa, 2010

Inkeri Puustinen: Soinisen sukua Vehmersalmella (julkaisematon).

Väinö Holopaisen kotisivut: www.rajapuro.net

Kuopion pitäjän maakirjat, http://digi.narc.fi/digi/

Kuopion pitäjän henkikirjat, http://digi.narc.fi/digi/

Kuopion msrk:n kastettujen luettelot, www.genealogia.fi

Kuopion msrk:n haudattujen luettelot, www. genealogia.fi

Kuopion msrk:n vihittyjen luettelot, www. genealogia.fi

Kuopion msrk:n rippikirjat, www. sukuhistoria.fi

Kuopion msrk:n lastenkirjat, www. sukuhistoria.fi

Johan Habermanin maantarkastusluettelo Pien-Savosta 1620-luvulta

Pirjo S. Mankki: muistiinpanoja yo. asiakirjoista