Pirjo S. Mankki
Ensimmäiset Soiniset asettuvat Kuivaniemeen
Pähkinänsaaressa Ruotsin ja Novgorodin välillä vuonna 1323 solmitun rauhan rajalinjasta kiistaton on vain eteläisin osa, joka ulottui Viipurin itä- ja pohjoispuolelta Saimaan etelärannalle. Useimmin toistetun tulkinnan mukaan raja jatkui sieltä nykyisen Savon ja Keski-Suomen halki päätyen lopulta Pohjanlahteen Pattijoella Raahen pohjoispuolella. Valtaosa raja-alueesta oli 1320-luvulla erämaata, joten rajalinjaa ei juurikaan merkitty, eikä rajasopimuksessa mainittuja maastomerkkejä voida tunnistaa varmuudella. Raja jäi siis suurelta osin epämääräiseksi.
Jo 1400-luvulta alkanut Pohjois-Savon asuttaminen oli vilkkaimmillaan 1520- ja 1530-luvuilla. Vuonna 1542 kuningas Kustaa Vaasa julisti autiot erämaat kruunun maiksi, joita voitiin vapaasti asuttaa. Asutuspolitiikkaan liittyi pyrkimys lisätä verotalojen määrää, ja sillä oli myös valtapoliittisia tavoitteita. Kruunu vyörytti uudisasutuksella itärajan kiistamaita hallintaansa. Uudisasukkaita erämaihin vetivät luvatut vapaavuodet verotuksesta sekä laajat kaski- ja riistamaat.
Klemetti Soinisen tiedetään rantautuneen Suur-Jääskestä, todennäköisesti Äitsaaresta Leppävirralle Kuivaniemeen 1540-luvun alkupuolella ilmeisesti ruokolahtelaisten nuottaporukkojen mukana. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran Kuivaniemen talossa vuoden 1546 verokirjassa samassa arviokunnassa Olli Kaasisen kanssa, joka mainitaan jo vuoden 1541 verokirjassa.
Koska Olli Kaasinen mainitaan viimeisen kerran vuoden 1548 verokirjassa, herää ajatus, että Klemetti on tullut taloon kotivävyksi. (Arvo M. Soininen 1998)
Merkillepantavaa on, että Klemetti saapui Leppävirralle ilmeisesti ainoana Soinisen suvun jäsenenä ja vasta suuren muuttoaallon jälkeen. Klemetin jääminen Leppävirralle näyttää siten olleen naimakaupan seurausta.
Klemetti ryhtyi tilaosakkaaksi Rantasalmelta tulleiden Heikki Pippurisen ja Pekka Tuhkasen kanssa. Klemetti asui Kuivaniemen talossa Kurjalanmäen eteläpuolella Kurjalanmäen (myöhemmin Soinilansalmen) kylän alueella. Hänellä oli yhteisiä maita Saijanlahdella Humalajoen suulla asuneen Pekka Tuhkasen kanssa.
Soinisen ja Tuhkasen maat muodostettiin 1550-luvulla yhdeksi arviokunnaksi, johon liitettiin Pippurinmäessä sijainnut Heikki Pippurisen talo. Tällä ei ollut yhteisiä maita Soinisen eikä Tuhkasen kanssa. Arviokunnan, joka oli verotuksellinen yhteenliittymä, numero oli 1710. (Arvo M. Soininen 1961)
Arviokunta maksoi 1500-luvun jälkipuoliskolla veroja vuosittain kolmen ja kahdeksan veromarkan väliltä. Joinakin välivuosina arviokunta maksoi autioveroa. Arviokunnan tilat olivat välillä autiona hallan, venäläisten hävityksen ja verojen takia, välillä ratsu- ja sotamiesverojen takia. (Pohjois-Savon sukututkijat) Tilat eivät kuitenkaan missään vaiheessa olleet asumattomia.
Kuivaniemen tilan maksamat verot osoittavat, että tila oli elinkelpoinen ja pystyi useimpina vuosina suoriutumaan veroistaan. Klemetti mainitaan lautamiehenä 2.7.1563, joten hän on ollut arvostettu tilan isäntä.
Samassa arviokunnassa oli myös Lauri Soininen, joka on merkitty arviokunnan yhtiömieheksi vuosina 1552–1557. Hänet on merkitty veroluetteloon vielä vuonna 1561. Ei ole tiedossa, olivatko Klemetti ja Lauri Soininen veljeksiä, mutta se on hyvin mahdollista. Lauri Soinisesta ei löydy merkintää Tavinsalmelta vuoden 1561 jälkeen, joten hän on joko kuollut tai jatkanut matkaansa muualle.
Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluettelossa vuosilta 1562–1564 mainitaan ainoastaan Klemetti Soininen, joten hän oli näin ainut Soininen, joka 1500-luvulla jäi pysyvästi asumaan Pohjois-Savoon.
Klemetti Soinisen Kuivaniemen tila Leppävirran Kurjalanrannalla
Klemetti Soinisen jälkeläisistä ei ole varmaa tietoa.
Tavinsalmen pitäjän (myöhemmin Kuopion pitäjä) Leppävirran kymmenyskunnan kirkon kymmenysluettelossa mainitaan Olli Soininen vuonna 1596. Yhtiömiehiksi on merkitty Heikki Ollinpoika Kinnunen, Lauri Sutinen sekä Lauri ja Heikki Hyvönen. (Pohjois-Savon sukututkijat) Olli Soininen mainitaan myös Pien-Savon maa- ja tilikirjassa vuodelta 1597. Hän lienee Klemetti Soinisen poika. Kun otetaan huomioon se seikka, että Klemetti tuli luultavasti kotivävyksi Olli Kaasisen taloon, saattaisi Olli olla Klemetin vanhin poika.
Olli lienee syntynyt 1540-luvulla. Tilan isännyys siirtyi hänelle luultavasti 1590-luvulla, koska hänet mainitaan maa- ja tilikirjassa. Ollia ei mainita enää tämän jälkeen verokirjoissa.
Saamaisten kymmenyskunnan maaveroluettelossa mainitaan Heikki Soininen vuosina 1588, 1596 ja 1600. Yhtiömieheksi on merkitty Olli Laitinen. Vuoden 1600 veroluettelossa on merkintä, että tila on ollut autiona kahdeksantoista vuotta köyhyyden vuoksi. (Pohjois-Savon sukututkijat) Tila ei siten ole kyennyt maksamaan veroja, joskin se on ollut asuttu. Heikki Soinisen sukulaissuhteesta Klemetti Soiniseen ei ole tietoa, mutta on mahdollista, että hän on Ollin veli.
Heikki Soinisen nimi esiintyy maakirjoissa vuosina 1605–1623 toisinaan Saamaisten ja toisinaan Puutosmäen kymmenyskunnassa. Vuonna 1626 tila on merkitty Leppävirralle Kurjalanrannalle. Vuosina 1607 ja 1608 hänet on merkitty Puutosmäkeen yhdessä Tahvo Soinisen kanssa, muutoin yksinään. Kyseessä ei liene sama henkilö kuin em. 1500-luvun lopussa Saamaisissa mainittu Heikki Soininen, vaan mahdollisesti Klemetin pojan Ollin poika. Kyseessä lienee Kuivaniemen talo, vaikka se onkin merkitty vaihtelevasti eri kymmeneskuntiin.
Myllytulliksi nimitettiin Ruotsissa ja Suomessa vuosina 1625–1634 käytössä ollutta välillistä veroa, jota suoritettiin myllyyn jauhettavaksi viedystä viljasta. Veron vuoksi talonpojat alkoivat jauhaa viljansa kotona, ja vuoden 1634 valtiopäivät muutti myllytullin välittömäksi veroksi, jota kutsuttiin henkirahaksi eli henkiveroksi. Veroa maksoivat yli 12-vuotiaat ja vuodesta 1656 alkaen 15 vuotta täyttäneet. Yli 63-vuotiaat maata viljelemättömät olivat vapautettu verosta. Mm. aatelisilta, piispoilta, köyhiltä ja vaivaisilta ei veroa myöskään peritty.
Vuoden 1625 myllytulliluettelossa mainitaan Leppävirran kymmenyskunnassa (Soilax) Heikki ja Klemetti Soininen. Heikki mainitaan, kuten edellä on kerrottu, maakirjoissa vuosina 1605–1623. Klemetin nimi esiintyy maakirjassa vuonna 1604 Saamaisissa. Vuonna 1626 Heikki ja Klemetti on molemmat merkitty maakirjaan Kurjalanrannalla, joten he ovat todennäköisesti veljeksiä.
Johan Habermanin maantarkastusluettelosta Pien-Savosta 1620-luvulta mainitaan Klemetti Soininen Saijanlahdella sekä Tahvo Soininen Vuorisalossa. Koska Tahvo mainitaan vuosien 1607 ja 1608 maakirjassa yhdessä Heikin kanssa Puutosmäen kymmenyskunnassa, he lienevät myös veljeksiä. Tahvo toimi Soisalon saaren pohjoisosassa Kuopion puolella sijainneen Juonionlahden tilan isäntänä 1630-luvun puoleen väliin saakka.
Näin Klemetin pojalla Ollilla olisi ollut kolme poikaa: Klemetti, Heikki ja Tahvo, jotka syntyivät luultavasti 1570-luvulla. Klemetti ja Heikki asuivat Kuivaniemen tilalla sekä Tahvo myöhemmin Juonionlahden tilalla. Heikki mainitaan lautamiehenä vuonna 1600. Tahvo toimi lautamiehenä vuosina 1602–1615.
Vuoden 1635 henkikirjassa mainitaan Olli Soininen Saijanlahdella. Hän saattaisi olla em. Heikin poika, sillä Ollin vanhimman pojan nimi oli Heikki. Toinen vaihtoehto on, että hän on Klemetin poika. Olli lienee syntynyt 1590-luvulla. Hänet mainitaan maakirjoissa vuodesta 1643 lähtien Kurjalanrannalla ilmeisesti alkuperäisellä Klemetti Soinisen Kuivaniemen tilalla.
Ollilla oli viisi poikaa: Heikki, Olli, Matti, Paavo ja Tahvo sekä tytär Maisa. Olli kuoli vuonna 1648. Hänen nimensä tosin mainitaan vielä Kurjalanrannalla vuoden 1653 maakirjassa.
Maakirjoissa mainitaan yleensä vain isännän nimi, ei esimerkiksi hänen veljiään. Niinpä osa seuraavan sukupolven henkilöistä saattaa olla veljenpoikia, vaikka olen maininnut heidät poikina. Leppävirran osalta patronyymit on jätetty usein pois, joten täyttä varmuutta henkilön isästä ei aina ole saatavissa. Joka tapauksessa tilalla asuneet henkilöt olivat lähisukulaisia, veljeksiä tai serkuksia.
Vanhin poika Heikki mainitaan henkikirjoissa vuosina 1644–1646 Valkeamäessä sekä vuonna 1647 Tuppuralanmäessä vaimonsa ja poikansa kanssa. Hän palasi tilalle isänsä kuoleman jälkeen. Matti mainitaan tilalla vuodesta 1659 alkaen vaimonsa kanssa. Olli ja Paavo mainitaan tilalla vuoden 1673 henkikirjassa. Tahvo mainitaan vuosien 1682–1688 henkikirjoissa vaimonsa sekä veljensä Paavon ja tämän vaimon kanssa Sarkamäessä.
Keinälänmäen Soiniset
Heikki Ollinpoika Soininen, joka lienee syntynyt 1610- ja 1620-lukujen taitteessa, jatkoi Kurjalanrannan tilan isäntänä vuoteen 1661 saakka. Hänellä oli kolme poikaa: Heikki, Tahvo ja Pekka sekä tytär Kaisa. Jostain syystä Heikki luopui tilan isännyydestä veljensä Matin hyväksi, sillä tämä on merkitty isännäksi maakirjoihin vuodesta 1662 lähtien. Heikki perheineen muutti Keinälänmäkeen, missä hän viljeli kruununtilaa vuodesta 1666. Hänen vaimonsa kuoli samana vuonna.
Heikki oli elossa vielä vuonna 1686, sillä Pien-Savon tuomiokirjassa vuodelta 1686 sanotaan: ”… ja Soininen on täysin vanhuudenheikko eikä hänen syyllisyyttä voida täyttää”. Hän kuoli pian tämän jälkeen ja pojat muuttivat pois Keinälänmäestä.
Mustinmäen sukuhaara syntyy
Heikki Heikinpoika Soininen, joka syntyi ennen vuotta 1644, jatkoi Keinälänmäen kruununtilan isäntänä. Hänellä oli kolme poikaa: Olli, Tahvo ja Paavo sekä tytär Marketta. Perhe muutti pois Keinälänmäestä isä Heikin kuoleman jälkeen. Heikki asui vuodesta 1701 alkaen vaimoineen vanhimman poikansa Ollin luona Kurjalanrannan Turulassa, missä hän kuoli vuonna 1707.
Olli, joka lienee syntynyt 1660-luvulla, toimi sotilaan Pieksämäen komppaniassa ruodussa 124 ja oli sijoitettuna Monninmäkeen. Olli oli vuodesta 1701 lampuotina eli vuokraviljelijänä Kurjalanrannan Turulassa Olli Turusen tilalla, joka oli ollut kuusi vuotta autiona. Perhe muutti pois Turulasta vuoden 1709 jälkeen.
Isovihan jälkeen vuodesta 1723 alkaen perhe asui Monninmäessä, missä äiti Kerttu Huovinen kuoli vuonna 1729. Vuonna 1730 perhe muutti Mustinmäkeen, missä Ollin vanhin poika Heikki (s. 1694) oli toiminut vuodesta 1725 alkaen kruununtilallisena Mustinmäki 7 Hanhiahossa.
Myös Ollin nuorin poika Eerik (s. 1710) oli asettunut torppariksi Mustinmäkeen. Olli on kirkonkirjoihin merkitty kuolleeksi 92-vuotiaana vuonna 1749, mutta ikä täytyy olla yläkanttiin.
Soinisia asuu 1700-luvulla myös Saahkarlahdella
Rippikirjassa 1699–1710 mainitaan Tahvo Soininen vaimonsa Abigaelin, poikansa Heikin ja tyttärensä Apollonian kanssa Saahkarlahdella. Hän saattaa olla em. Keinälänmäessä ja Kurjalanrannan Turulassa eläneen Heikki Heikinpoika Soinisen toinen poika.
Tahvon poika Heikki (s. 1693) toimi 1700-uvun alkupuolella sotilaana Savon rykmentin everstiluutnantin komppaniassa ruodussa 133 sijoitettuna Saahkarlahdelle. Heikki mainitaan Rippikirjassa 1723–1737 vaimonsa Inka Laamasen kanssa Seijerlahdella, mistä he muuttivat Kuronlahdelle vuonna 1728. Heikki erotettiin komppaniasta 3.7.1734. Erottamisen syy ei ole tiedossa.
Rippikirjassa 1738–1752 Heikki mainitaan perheineen Sarkamäessä (nro 34). Vuoden 1744 maakirjasta alkaen mainitaan Heikin vanhin poika Eerik Saahkarlahti 6 -tilan isäntänä. Muut veljet sekä vanhemmat asuivat tilalla yhteistaloudessa vuodesta 1753 lähtien.
Soinisia muuttaa Joroisiin
Heikki Heikinpoika Soinisen kolmas poika Paavo avioitui vuonna 1697 Joroisiin Savuniemelle Varkauden lounaispuolelle. Hän kuoli jo vuonna 1710. Hänen poikansa Juho siirtyi torppariksi Joroisten Kotkatlahteen.
Paavon sukuhaara sammui jo neljännessä sukupolvessa kaikkien lasten kuollessa pienenä.
Soinisia siirtyy Pohjois-Karjalaan
Heikki Ollinpoika Soinisen kahdesta muusta pojasta Tahvosta ja Pekasta, jotka syntyivät 1640- tai 1650-luvulla, ei löydy varmaa tietoa 1680-luvun alun jälkeen, jolloin he asuivat perheineen vielä Keinälänmäessä. Pekan poika Heikki mainitaan vaimonsa kanssa 1700-luvun alussa Kurjalanrannalla setänsä Heikki Heikinpojan yhteydessä, joten Pekka oli mahdollisesti jo kuollut. Tahvosta ei löydy minkäänlaista merkintää.
Pohjois-Karjalassa mainitaan vuoden 1722 maakirjassa Yrjö Soininen (s. 1693) talollisena Kiteen Niemellä. Yrjön poikien nimet olivat: Tahvo, Heikki, Yrjö, Paavo, Pekka, Mikko ja Olli. Nimien perusteella voisi olettaa, että Yrjö on Tahvo Heikinpojan poika.
Dosentti Arvo M. Soinisen tutkimusten mukaan Pohjois-Karjalan Soiniset ovat lähtöisin keskisestä Soisalon saaresta Soinilansalmelta. Näin selittyisi Tahvon katoaminen kokonaan Leppävirran henkikirjoista 1680-luvun alun jälkeen.
Kurjalanrannan tilan isännän Olli Soinisen toinen poika Olli mainitaan vaimoineen Soinilansalmen (Kurjalanrannan) tilalla vuoden 1673 henkikirjassa. Hänestä ei löydy tämän jälkeen tietoa. Käkisalmen läänin tuomiokirjassa vuodelta 1692 mainitaan Olli Soininen talollisena Kiteen Niemellä. On mahdollista, että kyseessä on sama henkilö kuin Soinilansalmella asunut Olli Soininen.
Soiniset tilallisina Soinilansalmella suvun alkuperäisellä asuinpaikalla
Olli Soinisen kolmas poika Matti, joka syntyi luultavasti 1630-luvulla, asui perheineen veljensä Heikin perheen kanssa Kurjalanrannan Kuivaniemen tilalla. Kuten edellä on kerrottu, Heikki luopui tilan isännyydestä vuonna 1661, jolloin Matti jatkoi isäntänä. Tila on 1660-luvulta alkaen merkitty kuuluvaksi Soinilansalmeen. Matilla oli viisi poikaa: Olli, Matti, Heikki, Tahvo ja Pekka sekä tytär Maisa. Matin vaimo kuoli ennen vuotta 1675, Matti kuoli vuonna 1689.
Olli mainitaan vaimonsa, poikansa Matin sekä tämän vaimon kanssa vuoden 1723 henkikirjassa Soinilansalmella. Vuosien 1724–1728 henkikirjoissa Olli ja Matti mainitaan yksinään, joten kumpaisenkin vaimo kuoli vuonna 1723. Tämän jälkeen Matista ei löydy tietoa. Olli jäi asumaan tilalle, jonka isäntänä jatkoi veli Matti. Olli kuoli vuonna 1747.
Matti perheineen asui yhteistaloudessa Ollin perheen kanssa ja toimi Soinilansalmen tilan isäntänä. Hänellä oli viisi poikaa: Olli, Matti, Heikki, Tahvo ja Paavo sekä tytär Anna. Matti kuoli vuonna 1743.
Olli (s. 1694) jatkoi tilan isäntänä isänsä jälkeen. Matti (s. 1697) perheineen asui tilalla yhteistaloudessa. Vuonna 1767 tila jaettiin puoliksi Ollin pojan Ollin sekä Matin pojan Ollin kesken. Tila sai nimen Soinilansalmi 1 Soinila.
Heikki (s. 1705) asui perheineen alkuun Kuronlahti 9:ssä ja myöhemmin veljiensä kanssa yhteistaloudessa Soinilansalmen tilalla. Tahvo (s. 1709) mainitaan vuosien 1731–1734 henkikirjoissa Soinilansalmella sekä vuosien 1738–1752 rippikirjassa Kurjalanrannalla vaimonsa, veljensä Paavon sekä tämän vaimon kanssa. Paavo kuoli vuonna 1745. Rippikirjoissa 1753–1760 ja 1761–1767 Tahvo mainitaan Kurjalanrannalla vaimonsa ja tyttärensä kanssa. Hänen poikansa Eerik (s. 1736) oli muuttanut Valkeamäkeen.
Matti Ollinpojan kolmas poika Heikki mainitaan vuosien 1669–1690 henkikirjoissa vaimoineen Soinilansalmella ja maakirjassa 1722 talollisena Kurjalanrannalla yhdessä Heikki Koposen kanssa. Hänellä oli kolme poikaa: Paavo, Matti ja Pekka. Heikki kuoli vuonna 1722. Hänen leskensä Peatta Holopainen sekä poikansa Paavo (s. 1689) perheineen mainitaan vuodesta 1726 alkaen Soinilansalmella Heikin veljen Matin perheen kanssa. Paavo toimi torpparina.
Hänen ainut poikansa Olli hukkui kolme viikkoa ennen poikansa syntymää vuonna 1755. Ollin leski muutti uudelleen avioiduttuaan pois Soinilansalmelta Kurjalanrannalle, joten Paavon jälkeläisiä ei jäänyt asumaan Soinilansalmelle. Nuoremmista pojista Matista ja Pekasta ei löydy varmaa tietoa.
Matti Ollinpojan nuorimmat pojat Tahvo ja Pekka mainitaan vuoden 1735 henkikirjassa Soinilansalmella. Pekka mainitaan vuosien 1738–1745 henkikirjoissa Kurjalanrannalla.
Olli Soinisen neljäs poika Paavo mainitaan vuoden 1673 henkikirjassa Soinilansalmen tilalla sekä vuosien 1682–1688 henkikirjoissa Sarkamäessä vaimonsa, veljensä Tahvon ja tämän vaimon kanssa. Muuta tietoa ei Paavosta eikä Tahvosta löydy.
Leppävirran Polvijärvelle muodostuu Soinisten sukuhaara
Tahvo Matinpojan poika Eerik (s. 1736) mainitaan rippikirjassa 1753–1760 vuodesta 1759 alkaen Valkeamäessä. Rippikirjassa 1761–1767 hänet mainitaan vaimonsa Kaisa Piiroisen kanssa Valkeamäessä. Puolisot muuttivat vuonna 1766 Leppävirran itäosaan Polvijärvelle, mistä Kaisa oli kotoisin.
Eerikin pojat Eerik ja Antti muuttivat 1700- ja 1800-lukujen taitteessa Maaningalle, missä Eerik toimi torpparina Halola 3:ssa. Myös Antti perheineen asui samalla tilalla. Eerikin jälkeläiset jäivät asumaan Maaningalle tai muuttivat Iisalmeen. Sukua siirtyi myös Lapinlahdelle. Antin tytär Anna avioitui Juonionlahden Lauri Laurinpoika Soinisen pojanpojan Lauri Laurinpoika Soinisen kanssa. Tämä toimi torpparina Leppävirran Polvijärvi 2:ssa.
Soinisia tavataan Rantasalmella
Rantasalmella Asikkalassa kuoli vuonna 1770 Matti Soininen 81-vuotiaana. Hän lienee Leppävirran Kurjalanrannalla Isovihan jälkeen talollisena toimineen Heikki Matinpoika Soinisen toinen poika, jonka poika Matti toimi sotilaana Pieksämäen komppaniassa. Isä Matti avioitui Helena Löppösen kanssa vuonna 1724 ja perheeseen syntyi em. pojan lisäksi kolme tyttöä.
Soinisia muuttaa Iisalmeen
Matti Matinpoika Soininen toimi sotilaana Pieksämäen komppaniassa ruotu 117:sta sotilasnimellä Flinta vuodesta 1751 alkaen. Hän avioitui Katariina Ollintytär Hiltusen kanssa. Poika Tahvon syntyessä vuonna 1754 perhe asui Soinilansalmella ja tytär Annan syntyessä vuonna 1761 Kurjalanrannalla.
Perhe muutti Iisalmeen, Matti mainitaan vuonna 1780 itsellisenä Paloinen 2 -tilalla. Tahvo toimi sotilaana Iisalmen komppaniassa ruotu 98:ssa sotilasnimellä Falk. Nimi säilyi perheen sukunimenä neljän sukupolven ajan, kunnes 1900-luvun alussa jälkipolvet palauttivat takaisin alkuperäisen sukunimensä Soininen.
Lähteet:
Arvo M. Soininen: Pohjois-Savon asuttaminen keski- ja uuden ajan vaihteessa, Suomen historiallinen seura, 1961.
Arvo M. Soininen: Soininen-suvun varhaisempia vaiheita, 1998. (julkaisematon)
Pohjois-Savon sukututkijat: Asukastutkimus Tavinsalmen pitäjästä vuosina 1548–1600, 1987 www.sukuhistoria.fi
Timo Alanen: Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluettelo vuosilta 1562–1564, verkkojulkaisu http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk 19/
Johan Habermanin maantarkastusluettelo Pien-Savosta 1620-luvulta, toim. Timo Alanen, verkkojulkaisu http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/
Savon vuoden 1664 maantarkastusluettelo www.rajapuro.net
Leppävirran pitäjän maakirjat ja henkikirjat http://digi.narc.fi/digi/
Leppävirran srk:n syntyneiden luettelot www.genealogia.fi
Leppävirran srk:n kuolleiden luettelot www.genealogia.fi
Leppävirran srk:n vihittyjen luettelot www. genealogia.fi
Leppävirran srk:n rippikirjat www.sukuhistoria.fi
Leppävirran srk:n lastenkirjat www.sukuhistoria.fi
Leppävirran pitäjän ruodutusluettelot www.rajapuro.net
Savon jalkaväkirykmentin komppanialuettelot www.rajapuro.net
Joroisten srk:n syntyneiden luettelot www. genealogia.fi
Joroisten srk:n kuolleiden luettelot www. genealogia.fi
Joroisten srk:n vihittyjen luettelot www. genealogia.fi
Joroisten srk:n rippikirjat www.sukuhistoria.fi
Joroisten srk:n lastenkirjat www.sukuhistoria.fi
Iisalmen srk:n syntyneiden luettelot www. genealogia.fi
Iisalmen srk:n kuolleiden luettelot www. genealogia.fi
Iisalmen srk:n vihittyjen luettelot www. genealogia.fi
Iisalmen srk:n rippikirjat www.sukuhistoria.fi
Iisalmen srk:n lastenkirjat www.sukuhistoria.fi
Kiteen maakirjat http://digi.narc.fi/digi