Pirjo S. Mankki

Juonionlahden tila

Tahvo Soininen, joka lienee ollut Leppävirran Kurjalanrannan Kuivaniemen tilan veljeksistä nuorin, asettui 1600-luvun alussa Soisalon saaren luoteisosaan Juonionlahdelle. Tarkkaa paikkaa ei tunneta, mutta se on saattanut olla nykyisen Alapihan talon tienoilla. Tahvo on merkitty maakirjaan Juonionlahden tilan isännäksi vuosina 1608– 1635.

Tullessaan Juonionlahdelle Tahvo oli jo perheellinen mies. Hänellä oli kaksi pientä poikaa: Olavi sekä toinen, jonka nimeä ei missään asiakirjoissa mainita. Olisiko kenties ollut Tahvo? Vanhempi poika oli luultavasti saanut nimensä isoisänsä mukaan, joten seuraava saattoi saada nimensä isänsä mukaan. Tämä näyttää olleen yleinen käytäntö suvussa myöhempien sukupolvien kohdalla. Perheen tyttäristä ei tuolta ajalta ole mahdollista saada tietoa. Samoin vaimojen nimet jäävät hämärän peittoon.

Tahvo oli arvostettu mies. Hän toimi lautamiehenä vuosina 1602–1615 isoveljensä Heikin tavoin. Hän maksoi tunnollisesti kruunun vaatimat verot. Leipää riitti pöytään. Pojat kasvoivat aikuisiksi, avioituivat ja saivat lapsia.

Tahvon syntymäaika ei ole tiedossa, mutta hän lienee syntynyt 1570-luvulla. Koska vuodesta 1636 lähtien tilan isännäksi on merkitty hänen poikansa Olavi, Tahvo lienee kuollut vuonna 1635. Hän olisi ollut silloin kuudenkymmenen kieppeissä.

Olavi Tahvonpoika on merkitty tilan isännäksi vuosina 1636–1641. Hänellä oli neljä poikaa:

Tahvo, Olavi, Heikki ja Lauri, jotka kaikki asuivat tilalla perheineen. Talossa asui myös hänen veljensä vaimoineen tyttärensä kanssa. Perheet asuivat tuon ajan käytännön mukaan yhteistaloudessa. Kaskiviljely vaati paljon työvoimaa, joten jokaiselle löytyi paikka perheyhteisössä.

Olavi Tahvonpoika lienee kuollut jo vuonna 1642, sillä vuosina 1643–1680 tilan isäntänä toimi Tahvo Olavinpoika. Vuoden 1664 verotarkastuksessa on Tahvo Soinisen merkitty omistaneen Juonionlahdessa perintötilan.

Tahvo Olavinpojalla oli neljä poikaa: Olavi, Tahvo, Klemetti ja Lauri sekä tytär Kirsti. Isä Tahvon kuoltua ilmeisesti vuonna 1680 tilan isäntänä jatkoi ensin hänen veljensä Heikki ja myöhemmin vuosisadan loppupuolella Tahvon vanhin poika Olavi. Muut veljet jäivät asumaan tilalle. Tytär avioitui muualle.

Isovihan ajalta ei löydy mitään tietoa Juonionlahden eikä Puutosmäen tilojen kohtalosta. Talot ilmeisesti säästyivät vihollisen hävitykseltä, sillä vuoden 1722 maakirjaan on merkitty Juonionlahden tilan isännäksi Olavi Soininen.

Maakirjasta ei käy ilmi, onko Olavi Soininen tilan isäntänä vuosisadan vaihteessa toiminut Olavi Tahvonpoika Soininen vai hänen poikansa Olavi.

Juonionlahden tilan vanhaisäntä Olavi Soininen on kirkonkirjoihin merkitty kuolleeksi 93-vuotiaana vuonna 1724. Hän olisi siten syntynyt vuonna 1631. Tuohon aikaan henkilön ikä perustui muistiin ja se saattoi olla kirkonkirjoissa väärin. Noin korkea ikä tuntuu kovin erikoiselta ottaen huomioon, että välissä oli pitkä sotajakso ja vuosina 1713– 1721 koettu Isoviha.

Henkikirjoista käykin ilmi, että Tahvo Olavinpoika Soinisen perheeseen syntyi poika Olavi, joka eli 75-vuotiaaksi eli oli tuon ajan mittapuun mukaan melko iäkäs.

Olavilla oli kaksi aikuiseksi elänyttä poikaa: Olavi, joka syntyi vuonna 1671 ja Klemetti, joka syntyi vuonna 1675 sekä kaksi tytärtä. Vanhempi pojista Olavi oli naimisissa kaksi kertaa ja ensimmäisestä avioliitosta syntyi poika Olavi, joka mainitaan ensimmäisessä Kuopion maaseurakunnan rippikirjassa 1728– 1738. Hänen nimensä on yliviivattu, joten hän ilmeisesti kuoli tuolla aikavälillä. Hän oli naimaton. Olisiko hän ollut sairaalloinen, kun häntä ei ole merkitty henkikirjaan. Vuodesta 1734 maakirjoihin on merkitty Eerik Laitinen, joka toimi tilalla yhtiömiehenä.

Veli Klemetti eleli myös naimattomana Juonionlahden tilalla. Olisikohan hänkin ollut jollain tapaa sairaalloinen, kun hän ei perustanut perhettä? Poikamiehenä eläminen oli melko harvinaista tuohon aikaan.

Olavin vanhempi tytär kuoli ilmeisesti pienenä, nuorempi tytär Kirsti avioitui 1600luvun lopussa Puutosmäkeen tilan isännän Eenokki Iivarinpoika Turusen kanssa, joten Juonionlahdelle ei saatu edes kotivävyä.

Klemetti kuoli vuonna 1756 ja Olavi vuoden 1759 lopussa. Juonionlahden perintötila jäi ilman isäntää.

Tahvo Olavinpoika Soinisen toinen poika Tahvo asui veljensä Olavin isännöimällä Juonionlahden tilalla. Hänellä oli poika Lauri ja tytär Elli. Tahvo mainitaan vuosien 1701– 1702 henkikirjoissa yksinään, joten hänen vaimonsa Elli Ollintytär Räsänen kuoli ilmeisesti vuonna 1700. Vuodesta 1703 alkaen Tahvo mainitaan jälleen vaimonsa kanssa, joten hän avioitui uudelleen. Puolisoista on viimeinen merkintä vuoden 1711 henkikirjassa Juonionlahdella. Poika Lauri siirtyi torppariksi Leppävirran Saamaisiin vuonna 1749. Tytär Elli avioitui Sakari Iivarinpoika Turusen kanssa Puutosmäestä.

Kolmas poika Klemetti avioitui vuonna 1682 Sisla Juhontytär Turusen kanssa Puutosmäestä. Perhe asui isoveli Olavin isännöimällä tilalla. Perheeseen syntyi yksi poika Tahvo sekä kolme tytärtä. Klemetin kuolinaika ei ole tiedossa, mutta hänet mainitaan Juonionlahdella henkikirjassa viimeisen kerran vuonna 1700, joten hän lienee kuollut tuolloin.

Neljäs poika Lauri asui vaimoineen myös Juonionlahdella. Hänen poikansa Tahvo siirtyi Isovihan aikana tai jälkeen PohjoisPohjanmaalle.

Juonionlahden Soinisten perintötila oli jäänyt ilman isäntää tilan viimeisen isännän Olavi Soinisen kuoltua vuoden 1759 lopussa ilman elossa olevaa perillistä. Niinpä Puutosmäessä asustanut Tahvo Klemetinpoika Soininen sekä hänen vanhin poikansa Klemetti muuttivat 1760-luvun alussa Juonionlahdelle. Klemetin kaksi keskimmäistä poikaa jäivät asumaan Puutosmäkeen. Klemetti ryhtyi Juonionlahden tilan isännäksi ja tilan nimi Klemettilä lienee saanut alkunsa hänen mukaansa. 1760-luvun puolessa välissä Klemetin nuorin veli Tuomas perheineen muutti Juonionlahdelle, mutta perhe asui siellä omana ruokakuntanaan.

Tahvo kuoli 85-vuotiaana kesällä 1769, hänen vanhin poikansa Klemetti 74-vuotiaana joulukuussa 1776, tämän vanhin poika Tahvo 38-vuotiaana tammikuussa 1771, joten veli Heikki jatkoi tilan isäntänä isänsä jälkeen. Heikin kuoltua 51-vuotiaana kesällä 1795 oli Juonionlahden isojako saatu päätökseen ja Juonionlahteen oli muodostunut viisi tilaa, jotka jakautuivat useiksi erillisiksi taloiksi. Tilat olivat Juonionlahti 1 Lemettilä ja Lemettilä Pietula, Juonionlahti 2 Jokela Heikkilä ja Jokela Paavola, Juonionlahti 3 Soinila Tuomaala, Juonionlahti 4 Tuomola Saviaho, Tuomola Kivipuro ja Tuomola Kopola sekä Juonionlahti 5 Paavola Staffola ja Paavola Harjula.

Juonionlahden kylän isojaossa Klemettilä säilyi Klemettilänä, kunnes nimi maanjakotoimituksissa myöhemmin muuttui nimeksi Alapiha. Myös muiden tilojen nimet ovat aikojen saatossa vaihtuneet toisiksi.

Puutosmäen tilat

Puutosmäessä tiedetään asuneen Turusia aikakin 1500-luvun puolivälistä alkaen. Turuset olivat lähtöisin Rantasalmen pitäjän Vesikansasta Haukiveden pohjoisrannalta. Puutosmäen tilan ensimmäiset isännät olivat Paavo Matinpoika Turunen vuosina 1541– 1545, Juho Paavonpoika Turunen vuosina 1546–1579 sekä Juho Juhonpoika Turunen vuosina 1580–1634.

Savolaisten käyttämä kaskiviljelytekniikka vaati runsaasti työvoimaa. Talossa oli useita perheitä, sukulaisia tai yhtiömiehiä. Puutosmäen tilan yhtiömiehenä mainitaan 1500-luvun puolesta välistä alkaen Pekka Oinonen. Tämän nimi jää myöhemmin pois, joten talo jää Turusten omistukseen.

Vuonna 1600 on Juho Turusen lisäksi tilan yhtiömiehiksi merkitty mm. Pekka Matinpoika sekä Pekka Juhonpoika Turunen. 1620luvulta alkaen maakirjoihin Puutosmäen kymmenykseen on merkitty Matti Pekanpoika Turunen sekä Juho Juhonpoika Turunen, joten tuolloin Puutosmäessä näyttää olleen kaksi erillistä tilaa.

Vuoden 1635 maakirjassa mainitaan Puutosmäen kymmenyksessä Matti Turunen ja Juho Jaakonpoika Turunen sekä Olli Matinpoika Turunen yhdessä Lauri Ollinpoika Mönkkösen kanssa. Juho Jaakonpoika Turunen on tilan edellisen isännän Juho Juhonpoika Turusen veljenpoika. Vuoden 1644 maakirjassa ei Olli Matinpoika Turusta enää mainita ja Lauri Ollinpoika Mönkkönen on merkitty Räsälän kylään.

Näin 1600-luvun puolessa välissä Puutosmäessä oli edelleen kaksi tilaa, joista toisen isäntä oli Matti Pekanpoika Turunen ja toisen Juho Jaakonpoika Turunen.

Matti Turusen nimi esiintyy maakirjoissa 1650-luvun loppupuolelle saakka. Hän toimi myös lautamiehenä Puutosmäessä. Vuoden 1658 maakirjaan on tilan isännäksi merkitty Lauri Matinpoika Turunen. Vuoden 1685 maakirjassa tilan isäntänä on Risto Möykkynen, vuoden 1693 maakirjassa Iivari Turunen ja vuoden 1695 maakirjassa Juho Laurinpoika Turunen, joka lienee em. Lauri Matinpoika Turusen poika.

Vuodesta 1700 alkaen tilan isännäksi on merkitty Eenokki Iivarinpoika Turunen, joka vuonna 1697 on Puutosmäen henkikirjaan merkitty rengiksi. Eenokki Iivarinpoika Turunen jatkoi tilan isäntänä Isovihaan saakka. Isovihan aikana kaikista Puutosmäen tiloista oli verot maksamatta, joten tilat autioituivat. Ne palautuivat kruunulle. Kruunu antoi ne halukkaille viljeltäviksi, mutta nyt kruununtiloina. Tilan isäntä ei enää omistanut tilaa.

Eenokki Iivarinpoika Turusen ja Kirsti Olavintytär Soinisen poika Iivari otti Puutosmäessä isänsä entisen tilan autiosta 30.8.1723. Hän toimi tilan isäntänä yli kuudenkymmenen vuoden ajan kuolemaan saakka vuoteen 1785. Tila sai nimen Puutosmäki 1. Tila oli kruununtila.

Juho Jaakonpoika Turunen toimi toisen Puutosmäen tilan isäntänä vuosina 1635–1670. Vuoden 1657 maakirjaan on Matti Turusen ja Juho Jaakonpoika Turusen lisäksi merkitty Iivari Turunen ja vuonna 1658 lisäksi Jaakko Turunen. He ovat Juho Jaakonpojan veljiä, joten toinen Puutosmäen tila on jakautunut kolmeksi erilliseksi tilaksi veljesten kesken.

Vuoden 1685 maakirjassa on Juho Jaakonpoika Turusen tilalle merkitty isännäksi Iivari Juhonpoika Turunen. Hän toimi tilan isäntänä Isovihaan saakka. Tila autioitui Isovihan aikana kuten muutkin Puutosmäen tilat. Pekka Niilonpoika Roininen otti tilan autiosta 26.2.1723. Tila sai nimen Puutosmäki 2.

Pekka Niilonpoika Roininen toimi tilan isäntänä vuoteen 1728 saakka, minkä jälkeen isäntänä jatkoi hänen vanhempi poikansa Niilo. Tämä avioitui vuonna 1724 Anna Sakarintytär Turusen kanssa. Annan kuoltua vuonna 1756 Niilo avioitui uudelleen ja perhe muutti Puutossalmelle.

Jaakko Jaakonpoika Turunen toimi kolmannen Puutosmäen tilan isäntänä vuoteen 1680 saakka, minkä jälkeen isäntänä jatkoi Lauri Lappalainen. Vuodesta 1695 tilan isäntänä jatkoi Paavo Jaakonpoika Turunen vuoteen 1700 saakka.

Tilaa ei ole merkitty maakirjoihin vuosina 1701–1705, mutta vuonna 1706 isäntä on jälleen Paavo Turunen.

Juonionlahden tilan isännän Olavi Tahvonpoika Soinisen veljen Klemetin poika Tahvo otti itselleen vuonna 1711 Paavo Jaakonpoika Turusen autioksi jättäneen tilan ja muutti perheineen sinne asumaan. Hänen äitinsä Sisla Turunen asui tilalla kuolemaansa saakka vuoteen 1737. Isä oli kuollut luultavasti jo vuonna 1700. Tila sai nimen Puutosmäki 3.

Tila joutui muiden Puutosmäen tilojen tapaan kruunulle Isovihan jälkeen, mutta tila ei ollut autio. Tahvo jatkoi tilan isäntänä. Tilalla asui myös hänen sisarensa Sisla miehensä Lauri Koposen ja lastensa kanssa. Koposten perhe muutti Hiltulanlahdelle vuonna 1742.

Tahvo muutti vanhoilla päivillään 1760-luvun alussa vanhimman poikansa Klemetin kanssa Juonionlahden tilalle, kuten edellä on kerrottu. Klemetin poika Paavo jatkoi Puutosmäki 3 -tilan isäntänä.

Iivari Jaakonpoika Turunen toimi neljännen Puutosmäen tilan isäntänä vuoteen 1680 saakka, minkä jälkeen isäntänä jatkoi Heikki Turunen. Vuodesta 1685 alkaen tilan isännäksi on merkitty Juonionlahden tilan isäntänä 1630-luvulla toimineen Tahvo Olavinpoika Soinisen toisen pojan Olavin poika Olavi. Tämän ilmeisesti muutettua perheineen pois Puutosmäestä tilan isäntänä toimi vuodesta 1695 alkaen vuoteen 1700 saakka Pekka Laurinpoika Turunen, joka lienee Puutosmäki 1 -tilan isäntänä toimineen Lauri Matinpoika Turusen toinen poika.

Tätäkään tilaa ei ole merkitty maakirjoihin vuosina 1701–1705, mutta vuonna 1706 isäntä on jälleen Pekka Turunen. Tila autioitui Isovihan aikana ja Eerik Tuomaanpoika Puustinen otti tilan autiosta 18.7.1723. Tila sai nimen Puutosmäki 4 Pitkälahti.

Puutosmäen isojako

Puutosmäki 1 -tilan isännällä Iivari Eenokinpoika Turusella oli kaksi poikaa: Yrjänä ja Olli. Vuonna 1789 päättyneessä Puutosmäen kylän isojaossa tila jakautui kahdeksi erilliseksi tilaksi: Puutosmäki 1 Alapiha ja Puutosmäki 2 Ollila Yrjänän ja Ollin kesken.

Kauaa ei Yrjänä ehtinyt olla isäntänä, sillä hän kuoli vuonna 1791. Puutosmäki 1 -tila jakautui myöhemmin Yrjänän poikien kesken useiksi erillisiksi taloiksi: Alapiha, Iivarila, Pekkala, Mattila, Johannala, Vanka-aho sekä Yrjölä.

Yrjänän vanhin poika Iivari sai isojaossa Alapihan tilan. Hän ei ilmeisesti pystynyt lunastamaan kruununtilana ollutta taloaan omakseen, sillä 1800-luvulla valtio myi kruununtiloja niiden viljelijöille 5-6 vuoden veroja vastaavasta hinnasta. Alapihan tilaa ei mainita enää 1800-luvun puolen välin jälkeen, ja Iivarin pojat siirtyivät muualle.

Iivari Eenokinpoika Turusen nuorempi poika Olli kuoli vuonna 1800. Hänen vanhin poikansa Iivari jatkoi Ollila -tilan isäntänä vuodesta 1795 alkaen. Iivarin neljästä pojasta ainut aikuiseksi elänyt poika Paavo kuoli parikymppisenä vuonna 1806, joten Ollilan tilalla ei ollut jatkajaa Turusten puolelta.

1830-luvulla Ollilan perintötilalle tarvittiin miestä jatkamaan tilanpitoa, sillä vanhaisäntä Iivari oli jo iäkäs. Vävy Pekka Klemetinpoika Soininen, joka oli siirtynyt vuonna 1826 talolliseksi Ritoniemi 25 Eitikansaareen, palasi sieltä vuonna 1833 Puutosmäkeen Ollilan tilan isännäksi. Iivari muutti vaimonsa sekä toisen vävynsä Pekan veljen Antin perheen kanssa tuolloin Eitikansaareen. Pekka Soininen kuoli jo samana vuonna. Hänen leskensä Marketta avioitui uudelleen seuraavana vuonna.

Jäätyään toisen kerran leskeksi Marketta luovutti kaiken kiinteän ja irtaimen omaisuuden pojilleen 26.10.1861 tehdyllä sopimuksella. Näin Ollilan perintötila jäi Iivari Heikki ja Pekka Soinisen haltuun.

Puutosmäki 2 -tilalla Sakari Iivarinpoika Turusen vävy Niilo Roininen oli muuttanut Puutossalmelle vaimonsa Annan kuoleman jälkeen vuonna 1756.

Puutosmäki 1 -tilan isännän Iivari Eenokinpoika Turusen tytär Anna avioitui vuonna 1765 Pekka Matinpoika Hiltusen kanssa, ja perhe asettautui asumaan Puutosmäki 2 -tilalle. Pekka toimi tilan isäntänä. Myös Pekan vanhemmat ja sisarukset muuttivat tilalle.  Pekan perhe oli aiemmin asunut Hamulassa Kuopion pohjoispuolella. Pekan veli Matti avioitui vuonna 1771 Sofia Ollintytär Soinisen kanssa Puutosmäki 4 Pitkälahden tilalta.

Näin Puutosmäen kylässä kasvoi myös Hiltusten suku. Tila muuttui isojaossa Puutosmäki 3 Uotila Mäenpää -tilaksi. Tila jakautui myöhemmin useaksi eri taloiksi:

Uotila Mäenpää, Uotila Heinäjoki sekä Uotila Keski-Hiltula.

Tahvo Klemetinpoika Soininen muutti, kuten edellä on kerrottu, vanhoilla päivillään 1760luvulla Puutosmäestä Juonionlahdelle vanhimman poikansa Klemetin kanssa. Keskimmäinen poika Tahvo jäi asumaan Puutosmäki 3 -tilalle ja nuorin poika Tuomas asui alkuun Räsälässä.

Tahvo kuoli 58 -vuotiaana syksyllä 1776. Klemetin pojista vanhin Tahvo ja nuorin Heikki olivat muuttaneet isänsä mukana Juonionlahdelle, keskimmäiset pojat Klemetti ja Paavo olivat jääneet jatkamaan Puutosmäki 3 -tilan viljelyä Paavon toimiessa isäntänä.

Isojaossa Paavo sai entisen asuinpaikan Puutosmäeltä. Tilan nimeksi tuli Puutosmäki 5 Soinila. Paavo kuoli keväällä 1790. Klemetti sai Puutosmäki 6 Anttila Heinäselkä -tilan. Hän kuoli keväällä 1800.

Puutosmäki 3 -tilalle jääneen Tahvo Tahvonpojan vanhempi poika Tahvo asui perheineen tilalla vuoteen 1784, minkä jälkeen perhe asui mäkitupalaisena Puutosmäessä vuoteen 1804. Perhe muutti tämän jälkeen Leppävirralle Saamaisiin.

Puutosmäki 3 tilasta erkani myös Puutosmäki 4 Tuomaala Heinäjoki -tila. Siellä asui 1800luvun alkupuolella Puutosmäki 3 -tilan Soinisia ja Soinisten tyttärien kanssa avioituneita Hiltusia.

Puutosmäki 4 Pitkälahti -tilan isäntä Eerikki Tuomaanpoika Puustinen kuoli vuonna 1765. Hänen veljensä Tuomas oli kuollut jo aiemmin. Eerikin pojat jatkoivat tilan isäntinä. Myös Tuomaan pojat asuivat tilalla.

Tila muuttui isojaossa Puutosmäki 7 Puustila -tilaksi, joka jakautui Puustila Kankaala ja Puustila Pitkälahti -taloiksi.  Lisäksi tilasta erkani Puutosmäki 8 Pirttijärvi -tila, joka jakautui Pirttijärvi, Pirttijärvi Likolampi sekä Pirttijärvi Kamppila -taloiksi. Ne olivat kaikki Puustisen suvun hallussa.

Puutosmäkeen muodostuivat Puutosmäki 3   -tilan Konkkon torppa, Puutosmäki 4 -tilan Kivijärven torppa sekä Puutosmäki 7 -tilan Järvenpään torppa.

Näin Juonionlahdella ja Puutosmäessä eläneet Soiniset solmivat avioliittoja Hiltusten, Puustisten ja Turusten kanssa. Myöhemmin puolisoja haettiin kauempaakin. Kylät ja tilat säilyivät elinvoimaisina. Maanjakotoimituksissa monien tilojen nimet ovat muuttuneet toisiksi aikojen saatossa, mutta tilat on löydettävissä oheisesta kartasta.

Kun Tahvo Soininen lähti Leppävirran Kurjalanrannan Kuivaniemestä 1600-luvun alussa Juonionlahdelle etsimään itselleen uutta asuinpaikkaa, hän valitsi sen huolella. Hyvähän paikan on täytynyt olla, kun sukua asustaa siellä edelleen runsaan 400 vuoden jälkeen. Suku on asuttanut naapurustossa olevaa Puutosmäen kylää jo yli 300 vuoden ajan, joten ei sekään ole ollut huono valinta.

Maa on antanut elannon usealle Soinisperheelle monen sukupolven ajan.

 

Lähteet:

Veli Nykänen (toim.): Soinisten viisi vuosisataa Pohjois-Savossa, 2010

Inkeri Puustinen: Soinisen sukua Vehmersalmella (julkaisematon).

Kuopion pitäjän maakirjat, http://digi.narc.fi/digi/

Kuopion pitäjän henkikirjat, http://digi.narc.fi/digi/

Kuopion msrk:n syntyneiden luettelot, www.genealogia.fi

Kuopion msrk:n kuolleiden luettelot, www. genealogia.fi

Kuopion msrk:n vihittyjen luettelot, www. genealogia.fi

Kuopion msrk:n rippikirjat, www. sukuhistoria.fi

Kuopion msrk:n lastenkirjat, www. sukuhistoria.fi

Kuopion pitäjän ruodutusluettelot, www.rajapuro.net

Kuopion pitäjän autioluettelot, www.rajapuro.net