Pirjo S. Mankki

Lauri Soininen syntyi Pielaveden Utrianlahdella 1.4.1875 torppari Eerik Matinpoika Soinisen perheen esikoispojaksi. Suku oli aikoinaan asustanut Soisalon saaren Juonionlahdella ja myöhemmin Puutosmäen Pitkälahden tilalla.

Laurin isoisän isä Olavi Klemetinpoika Soininen jäi orvoksi kahdeksanvuotiaana. Hän lähti rengiksi Leppävirralle ja avioitui vuonna 1800 Huovilan Rautionahoon talollisen tyttären Marketta Pekantytär Jääskeläisen kanssa. Marketan veli Juho jatkoi tilan isäntänä isänsä jälkeen, joten Olavista ei tullut isäntää ja hänen oli hankittava leipänsä muilla tavoin. Hän toimikin jääkärinä vuonna 1812 perustetussa Suomen jääkärirykmentin Kuopion pataljoonassa, joka vuonna 1827 muutettiin Kuopion tarkk’ampujapataljoonaksi. Pataljoona lopetettiin vuonna 1830. Näin ei myöskään perheen pojille jäänyt tilaa viljeltäväkseen.

Vanhin poika Pekka perheineen asusti Huovilassa ja myöhemmin Saamaisissa. Keskimmäinen poika Olavi lähti Varkauden ruukille miilumieheksi eli tervanpolttajaksi. Nuorin pojista Matti muutti Karttulaan, missä hän avioitui Albertina Antintytär Koskisen kanssa. Perhe muutti vuonna 1851 Pielavedelle ja ryhtyi torppariksi Utrianlahti 3:ssa. Jäätyään leskeksi Matti muutti vuonna 1873 kolmen nuorimman poikansa kanssa Keiteleelle. Vanhin poika Eerik oli palannut Karttulaan vuonna 1854, mutta muuttanut jälleen Pielaveden Utrianlahdelle, missä hän avioitui vuonna 1873 Riitta Kaisa Similän kanssa. Tällä oli kolmevuotias tytär.

Eerikin ja Riitan perheeseen syntyi kaksi poikaa, Lauri ja Matti. Matti kuoli jo vajaa vuoden ikäisenä. Perhe muutti Karttulaan vuonna 1885 Laurin ollessa kymmenvuotias. Lauri asui Karttulassa vuoteen 1908 saakka, minkä jälkeen hän muutti Helsinkiin ja ryhtyi käyttämään nimeä Lauri Soini. Hän kävi Pohjois-Savon kansanopiston vuosina 1908–1909. Tämän jälkeen hän toimi Helsingissä sanomalehtimiehenä, mm. toimittajana vasemmistolaisessa sanomalehdessä Työmies. Työnsä ohella Lauri Soini oli vapaa kirjailija julkaisten lähes kolmekymmentä näytelmää, romaania, runoteosta, sekä historiallista kertomusta ja kuvausta. Hän käytti useita nimimerkkejä, mm. Lauri Sauramo, Eräs osatoveri, Iku Turso, Sasu Punanen (käytti tätä nimimerkkiä ennen Yrjö Räisästä), L. Sininen, Smo, Nuorisoseuralainen, Tuomo, Monto ja Korven Tuomo. Nimimerkillä Sasu Punanen hän tuli tunnetuksi ja luetuksi pakinoitsijaksi.

Lauri Soini toimi myös kääntäjänä käyttäen nimimerkkiä Juho Ahava. Hän käänsi useita kymmeniä teoksia suomeksi. Hänen kääntämänsä kielet olivat englanti, ruotsi, saksa, norja, tanska ja venäjä. Lauri Soini kuoli Helsingissä 44-vuotiaana 2.9.1919. Hän oli naimaton. Oheisena hänen vuonna 1893 julkaisemansa runo Ahkeroi runokokoelmasta Runopisareita, jonka Otava julkaisi vuonna 1895.

Ahkeroi!

Jos huolen hyrskyt purteesi
Rajuna aaltoaapi,
Jos pyrintösi, toiveesi
Vastukset vaimentaapi –
Et varmaan ahkeroi?

Jos toivot viljan vihreän
Sa maasta nousevaksi
Niin kuoki, kynnä yhtenään,
Maa kaiva kuohkeaksi –
Ja aina ahkeroi!

Jos taidon, jospa kunnian
Sa toivot voittavasi,
Jos tahdot tunnon puhtahan
Säilyttää rinnassasi –
Niin aina ahkeroi!

Jos tyynen rannan saavuttaa
Sa tahdot maailmassa
Ja tosionnen omistaa
Elossa tulevassa –
Niin sinne ahkeroi!